|
|
Post by Piichi on Mar 9, 2009 19:39:34 GMT 2
Hye sai naurunsa kuriin. Mustat silmät katselivat ensin ympäristöä ja siirtyvät Kiyoon.
"Mistäs muuten olet taas niin onnellinen? Uusi rakastettu?" vampyyri kysyi aikaisemmin kuulemiensa laulunsanojen pohjalta. Virnuillen hän odotti vastausta, asettaan edeelleen kädessään pyöritellen. Ei se Hyetä haittaisi jos Kiyolla olisi joku, olihan vampyyri itse jättänyt tuon punapään. Olisi vain mukava olla perillä asioista ja voisihan siitä jotain herjaamistakin keksiä.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 9, 2009 19:47:59 GMT 2
Kiyo olisi toisaalta tahtonut mennä istumaan takaisin, mutta ei viitsinyt. Joten tyytyivain seisomaan ja välillä siirtää pari suortuvaa pois silmiensä edestä. Mistähän toinen arvasi? Kiyo ei tosin kertoisi kuka hänen rakkaansa oli, koska toinen saattaisi satuttaa Tapionia.
"Ö... Joo, itseasiassa uusi." hän myönsi.
Vampyyri tunsi olonsa hieman alistuneeksi, no ei sen puoleen ettei hän tuntisi usein, mutta kumminkin.
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 9, 2009 19:59:43 GMT 2
Hye laski aseensa penkille ja raaputti niskaansa. Hetken hän istui hiljaa, pian kuitenkin nojasi Kiyoa kohden penkiltä nousematta. Hetken tuijotteli Kiyoa melko pelottava lasittunut ilme kasvoillaan, kunnes virnisti ja palasi takaisin rentoon asentoonsa selkänojaa vasten.
"Teillä menee ilmeisen hyvin." vampyyri sanoi. Melko törkeäähän oli tuolla tavalla udella, mutta eihä Hye mitään käytös tavoista tiennyt
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 9, 2009 20:27:57 GMT 2
Kiyoa harmitti, koska ei voinut enään olla Hyen seurassa samalla tavalla kuin ennen. Hän oli hieman hermostunut. Ennen hän pystyi olemaan täysin oma itsensä ja sanoa lähes mitä vaan. 'Mikähän sai Hyen muuttumaan?' Kiyo mietti.
"Menee, todella hyvin." hän vastasi iloisesti, mutta vakavoitui melkein heti.
"Hye. Mikä sai sinut muuttumaan?"
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 10, 2009 6:46:10 GMT 2
Hye pohti toisen kysymystä. Mikäköhän oli saanut hänet muuttumaan? Itse vampyyri oli aina ollut sitä mieltä, että se oli isänpuolelta tuleva ns. sukuvika. Hän oli hitaasti alkanut muuttua, ensin vain pienimuotoista nälvimistä ja sun muuta. Nyt Hyetä ei olisi vähempää voinut kiinnostaa jos joku vaikka nyljettäisiin hänen silmiensä edessä. Jep, vampyyristä oli tullut tunteeton.
"Geenit.." Hye mutisi. Kiyon kysymys oli kyllä ollut odotettavissa. Itseasiassa, Hye oli pystynyt ennakoimaan melkein kaiken mitä Kiyo oli tähänastisen tapaamisen aikana tehnyt, säpsähtämisestä alkaen.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 10, 2009 15:30:40 GMT 2
Kiyo odotti kärsimättömänä Hyen vastausta ja pettyikin siihen hieman. Geenit..? Jos hänen isänsä geenit olisivat vaikuttaneet vampyyriin hän tuskin olisi tässä ja edes tämänkaltainen. Varmaan olisi Kain kaltainen tappaja. Mutta hän oli lähes päinvastainen. Erilainen kuin muu perhe.
"Ahaa..." Kiyo mutisi.
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 10, 2009 15:38:54 GMT 2
Hyen mulkaisi Kiyoa.
"Kyseenalaistatko?" vampyyri kysyi. Hye tuijotti Kiyoa pistävästi. Toinen selvästikkin oli asiasta erimieltä. Siihen punapäällä ei ollut Hyen mielestä oikeuksia. Olihan tuo hieman kieroutunut ajattelu tapa, mutta mitäs se vampyyriä kiinnosti mitä mieltä toiset hänestä olivat. Kunhan vain tottelisivat mitä sanotaan. Mustasilmäisen käsi valui hitaasti aseelle jääden odottamaan Kiyon vastausta ja jos vastaus olisi väärä...Hye virnisti.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 10, 2009 15:48:10 GMT 2
Sielunpeilit katsahtivat Hyehen.
"E-en tietenkään. Kyllä minä uskon." Kiyo vastasi. Hän tiesi, että toisen kanssa ei tulisi leikkiä. Vampyyri ei tahtonut tosiaankaan kuolla ja voisi luulla, ettei hänen tappamisensa olisi vaikeaa. Paitsi, jos toinen koittaisi tappaa hänet... Kiyo kyllä koittaisi mennä pakoon.
Oli hänkin vampyyri ja nopea liikkeistään, mutta likinäköinen...
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 10, 2009 15:56:23 GMT 2
Hye tuijotti hetken Kiyoa kulmat kohallaan ennenkuin naurahti huvittuneesti.
"Taitaa olla henkikulta kallis kun et enää omia mielipiteitäsikään kerro" vampyyri mutisi. Hän harmitui kun punahiuksinen oli vastannut hänen mielikseen. Hyen teki niin kovasti mieli ampua ex-poikaystäväänsä, hullultahan se kuulosti. Nyt vampyyri alkaisi metsästää sopivaa hetkeä laukaista aseensa. Ei hän voisi jättää Kiyoa ehjäksi. Varmuuden vuoksi Hye latasi pistoolinsa jo valmiiksi, jos vaikka sattuisi käymään niin, että Kiyo lähtisikin karkuun.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 10, 2009 16:00:25 GMT 2
Eikö toinen uskonut? "Sanoin oman mielipiteeni."
"Kyllä minä oikeasti uskon sinua. Etkö muka usko sitä?"
hän kysyi vuorostaan. Pieni lempeä tuuli alkoi leikitellä taas hänen melkein verenpunaisilla hiuksillaan. Vampyyria hieman suututti, koska ei ollut muistanut ottaa mitään ponnaria ei ollut mukana tai muutakaan millä saisi hiukset kiinni.
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 10, 2009 16:12:12 GMT 2
Hye tuijotti Kiyoa kuin jotain typerystä.
"Pitäsikö minun uskoa rillipäistä vampyyriä? Häh?" Hye yritti tahallaan ärsyttää Kiyoa. Ilman syytä vampyyri ei ampuisi, mutta jos pienikin syy löytyisi niin johan pamahtaisi.
Lempeä tuuli ärsytti Hyetä. Tuollainen lehmänhönkäys oli tosi rasittava ja sai hiuksetkin sekaisin. Oikeastaan Hye ei pitänyt mistään ilmasta. Aina oli joko liian kylmää, kuumaa, tuulista tai leutoa.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 10, 2009 16:16:26 GMT 2
Sanat iskeytyivät aika syvälle. Vaikka se oli ihan totta, että oltiin vampyyri ja rillipäinen, mutta... Eikö tälläistä voinut muka uskoa. Ei hän voinut sille mitään, että tarvitsi laseja nähdäkseen paremmin. Kuka muka voisi sille jotain?
Kiyo oli jonkin aikaa hiljaa, kun ei keksinyt mitään vastattavaa. "No sehän on oma asiasi, minkälaisiin uskot." punahiuksinen sanoi lopulta ja alkoi hieman pelkäämään oloaan Hyen seurassa. Muttei edelleenkään tahtonut lähteä.
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 10, 2009 16:31:37 GMT 2
Hye sulki silmänsä hetkellisesti ja virnisti. Hänen kätensä kohotti aseen Kiyoa kohden, tai ainakin siltä näytti. Hyen sormi painoi liipaisinta. Kuului kovaääninen laukaus ja luoti sinkosi Kiyon ohitse ja osui jänikseen joka oli piileskellyt puskassa. Vakavana vampyyri katsoi hetken jänistä, jos se vielä sattuisi liikahtamaan ja taasen mustat silmät tuijottivat Kiyoa. Nyt ne kylläkin näyttivät paljon rauhallisemmilta.
"Ärsytät minua. Kiitä onneasi, että tuo jänis sattui olemaan paikalla" Hye mutisi.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 10, 2009 16:37:18 GMT 2
Kiyo ei edes tiennyt oikein mitä äskettäin tapahtui. Hän oli ainakin luullut, että toinen aikoisi ampua häntä, mutta se ei osunutkaan. Ainakaan Kiyo ei tuntenut mitään kipua, joten eikai se osunut?
Vampyyri mietti, että miten muka ärsytti Hyetä. Ei hän ainakaan tahallaan ärsyttänyt.
"Ai, anteeksi..." Kiyo pyyteli, varmuuden vuoksi. Ehkä toinen leppyisi.
Punahiuksinen ei tiennyt, että pitäisikö muka kiittää omaa onnea nyt vai ei? Jos jänistä ei olisi ollut niin Hye olisi ampunut varmasti häntä. Mutta nyt taas yksi viaton luontokappale sai surmansa.
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 10, 2009 16:49:13 GMT 2
Hye haukotteli. Saakeli kun osasi olla tylsää. Nopeasti hän nousi ja syöksähti Kiyon eteen. Normaalilla ihmis silmällä tätä ei varmasti olisi nähnyt. Nyt kuitenkin Hye seisoi lähestulkoon kiinni Kiyossa ja tarkkaili tuon reaktiota. Aseensa vampyyri oli jättänyt penkille, koska ei uskonut Kiyosta olevan vaaraksi. Hye ampuisi punahiuksista myöhemmin jos vielä huvittaisi.
---------------------------------
himo lyhyt
|
|
