|
Post by Piichi on Mar 14, 2009 21:12:26 GMT 2
Askelten äänet kaikuivat öisillä kaduilla. Varjot peittivät lähestulkoon kaiken alleen. Mustasilmäinen mies käveli rennosti kohti kuninkaan linnaa. Virne paistoi hänen naamaltaan aina vain selvemmin mitä lähemmäs linnaa päästiin. Hyen käsi sujahti ruudullisten housujen taskuun ja kaivoi sieltä tupakan ja sytkärin. Vampyyri tunki tupakan hampaidensa väliin ja sytytti sen. 'viimein täällä, sitten katsotaas miten tästä muurista pääsee läpi' hän selosti mielessään ja katseli muuria tupakan savua ulos puhallellen.
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 14, 2009 21:17:07 GMT 2
Kiyo oli myös aiemmin kävellyt näillä pimeillä kaduilla, mutta nyt istui muurilla katse linnassa. Hänen vanhat haavansa olivat parantuneet, siis ne mitkä Hye oli aiheuttanut. Pienet arvet vain enään jäljellä, joten hän pystyi helposti hyppimään ja pomppimaan vaikka. Niihin ei enään sattunut. Suurimmat haavat olivat sisäpuolella... Kiyo oli alkanut miettiä sisarensa sanomisiä... Hän tosiaan metsästi lajitovereitaan ja vampyyrin pitäisi se saalistaja olla eikä saalis. Punatukkainen pudisti päätään ja poisti nuo ajatukset mielestään. Ei hän ollut yhtään pahempi kuin muut vampyyrit, kun hekin tappoivat ihmisiä. Kiyo katsahti alas linnapihaan ja siirsi pari hiusta korvansa taakse, jotka eivät yltäneet lettiinsa. Hän ei ollut vielä huomannut Hyeta, kun oli täysin omissa ajatuksissaan.
|
|
|
Post by Piichi on Mar 14, 2009 21:21:26 GMT 2
Hye tutkaili vielä hetkisen muuria ennen kuin ponnisti voimakkaasti ja loikkasi muurin päälle. Sitä pitkin hän lähti kävelemään, kiertämään linnaa ympäri. Siten tietäisi mitä kautta olisi helpointa päästä sisälle. Vampyyrin toinen käsi piteli tupakkaa ja toinen lepäsi aseen päällä varmuuden vuoksi. Hänen edessään oli joku ja tuo joku tuppasi olemaan tiellä. Vielä Hye ei tiennyt kehen oli taasen törmäämässä. "Hei tyyppi! Väistä olet tiellä" Hye tiuskaisi päästyään lähemmäs.
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 14, 2009 21:24:27 GMT 2
Kiyo heräsi ajatuksistaan vasta, kun kuuli Hyen äänen. 'Mitä Hye!?' hän säpsähti ja oli vähällä tippua muurilta. Vampyyri nousi nopeasti seisomaan ja astui pari askelta kauemmas. Kumminkin niin, että ei astunut harhaa, koska se olisi varmasti sattunut. Nyt hän kyllä olisi valmiina väistämään. Ei olisi kivaa olla taas reikäjuustona ja olisi kotiin vain pidempi matka. Hän pysyi hiljaa katse toisessa.
|
|
|
Post by Piichi on Mar 14, 2009 21:29:03 GMT 2
Hye huomasi säikkäyttäneensä toisen ja vielä parempaa oli se kenet hän oli säikäyttänyt. "Kas, kas Kiyo. Vieläkö sinä olet hengissä ja uskallat liikkuakin kaupungissa?" vampyyri kysyi virnuillen. Siitä oli kulunut jo jonkin aikaa kun hän oli reijittänyt Kiyon. Hye astui askeleen lähemmäs ja puhalsi tupakan savuja Kiyon naamaa kohden. "Mitä sinä täällä? Katselemassa kauniita maisemia?" hän kysyi äänessään ivaa. Kiyolla ei varmastikkaan ollut mitään todellista syytä muurilla notkumiseen. Hyelle se kyllä kelpasi.
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 14, 2009 21:33:26 GMT 2
Miksi piti juuri törmätä taas Hyehen? Vastahan vanhat haavatkin ovat parantuneet ja, että pitäisi jo saada uusia. Ainoa mahdollisuus oli lentää täältä kotiin. Muuten ei päässyt, kun se olisi liian kivuliasta, jos toinen taas ampuisi vaikka polveen. "Olenhan minä hengissä ja enhän voinut tietää sinunkin olevan täällä." silmälasi päinen sanoi. Hän vihasi tupakan savua, mutta antoi sen tulla nyt kasvoilleen. Hyetä piti pitää silmällä, koska tämä ei saisi yllättää. "Huvikseni tänne tulin..." Kiyo vastasi mahdollisimman tyynesti. Vaikka pelkäsikin, että haavoittuisi pahemmin.
|
|
|
Post by Piichi on Mar 14, 2009 21:38:39 GMT 2
Hyen silmiin ilmestyi samanlainen hullunkiilto kuin viimeksikin ja olisi voinut luulla, että vampyyrille kasvaisi pirun sarvet otsaan. Hänen kätensä avasi asekotelon ja valmistautui vetäisemään aseen esiin. "Haluatko, että keksin jonkun teko syyn vai saanko vain ampua?Hmm?" Hye kysyi ja katseli Kiyoa valiten jo sopivaa paikkaa jonne ensimmäinen luoti osuisi. Tällä kertaa vampyyri aikoi käyttää myös sanoja toisen lyttäämiseen. Hye huokaisi tyytyväisesti mielessään. Miten kaikki voi mennä aina hänen kohdallaan näin loisteliaasti?
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 14, 2009 21:42:24 GMT 2
Kiyo astui taas varovaisesti ja harkitusti pari askelta taaksepäin, kun toinen avasi asekotelon. Nyt hän olisi varovaisempi, kun kerran ei nyt edes ole niin kauaa veren juomisesta. Eilen hän kävi juomassa eli oli nyt aika hyvässä kunnossa vielä. "Mitä väliä sillä on onko sinulla syytä vai ei? Ihan samalla tavalla tulee käymään..." vampyyri sanoi ollen valmiina väistämään. Mikä olisi tällä muurilla hankalaa, kun ei tilaa ollut kamalasti. Taistelutaidotkin olivat alkaneet hävitä, koska ei olla vähään aikaan taisteltu kunnolla. Miekkakin varmaan oli pölyn peitossa.
|
|
|
Post by Piichi on Mar 14, 2009 21:48:18 GMT 2
Hye kohotti aseensa. Kiyo oli juuri antanut hänelle luvan ampua. Ensin kuitenkin piti selvittää joitain asioita. "Vanhin isoveljesi, Kai. Melkoisen mahtava tyyppi tiedätkös. Otti minut klaaniinsa tuosta vain." Hye piti pienen tauon. "Ai niin, taisin lipsauttaa vahingossa asuin paikkasi. Olisit kyllä saanut tietää tämä kaiken myöhemminkin, mutta nyt kun kerran tavattiin taas..." vampyyri virnuili ja laukaisi ilmaan varoituksen. Kohta alkaisi kunnon pauke.
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 14, 2009 21:52:25 GMT 2
'Mitä?! Hye on Kain klaanissa...' Kiyo ajatteli ja varmaan oli kalpeampi kuin koskaan aiemmin. Hän siis oli saanut toisen vihollisen vaikka sen olisi voinut ihan arvatakkin. Vampyyri oli hieman järkyttynyt. Eikö hän nyt ollut enään edes turvassa omassa kotonaan? Pitäisikö vaihtaa asuinpaikkaa? Kiyo ei tahtonut muuttaa minnekkään, mutta Kai voisi tulla vähän riehumaan. 'Eikä... Ryoulle on kerrottava. Meidän on pakko vaihtaa asuinpaikkaa.' "Oletko hullu? Kaikki kyläläiset heräävät tuohon ampumiseesi ja herätät linnan vartioiden huomion." Kiyo kysyi koittaen päästä tästä pinteestä pois.
|
|
|
Post by Piichi on Mar 14, 2009 21:56:47 GMT 2
Hye nautti toden teolla nähdessään Kiyon kauhistuneen ilmeen. Nauruun vampyyri repesi kun kuuli punapään selitykset miksi Hye ei saisi ammuskella. Kieltään Kiyolle näyttäen Hye laukaisi kolme uutta laukausta. Yhden kylään ja kaksi linnan pihalle. "Ei minua enää mitkään vartijat tai kyläläiset kiinnosta kun sinä ilmestyit. Äläkä muuten edes ajattele, että vaihtaisit asuin paikkaa. Siitä ei olisi mitään hyötyä. Jäljittäisin sinut heti uudelleen. En ole tyhmä" Hye komensi ja viskasi loppuun palaneen tupakkansa linnan pihalle.
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 14, 2009 22:07:05 GMT 2
Kiyo ei tunsi, että ei olisi mahdollisesti enään missään turvassa. Hän katseli Hyetä. "Mitä ihmettä sinulla on minua vastaan?" vampyyri kysyi. Omasta mielestään ei ole tehnyt mitään pahaa Hyelle Voisi tämä jättää vain rauhaan eikä yrittää pilata hänen elämäänsä. ------------------- lyhyt..
|
|
|
Post by Piichi on Mar 14, 2009 22:11:02 GMT 2
Hye tuijotti hetken Kiyoa suu auki ennen kuin repesi nauruun. "Minulla ei ole mitään sinua vastaan. Olet vain hemmetin hyvä maalitaulu" vampyyri sanoi naurunsa seasta. "Hei. Mitä jos tanssisit vähän?" Hye kysyi ja alkoi ammuskella luoteja Kiyon jalkoihin. Kuin jossain vanhassa lännen elokuvassa. Siellä täällä syttyi kylän taloissa valoja ja ihmiset kiipesivät ikkunoihinsa katsomaan mitä tapahtui. Ei se Hyetä mitenkään estänyt. ----------------------------------------- ei mitää
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 14, 2009 22:17:22 GMT 2
Kiyo tuhahti itsekseen hiljaa. Maalitaulu ja pah. Voisi vaikka ampua mielummin eläimiä. Nyt hän kerkesi onneksi reakoimaan ajoissa Hyen ampumiseen ja pomppasi kevyesti taaksepäin ja asteli vielä taaksepäin. Horjahtaen pari kertaa, mutta muuten pysyi ihan muurilla. Hän vilkaisi taloihin päin ja näki, että joissain ikkunoissa oli valoja. Monet tulisivat näkemään, kun hänestä tulee taas reikäjuustoa.
|
|
|
Post by Piichi on Mar 14, 2009 22:20:49 GMT 2
Hye voihkaisi mukamas pettyneenä. "Älä ole noin tylsä. Miksi sinä pakenet? Pelkäätkö?" Hye kysyi ja seurasi Kiyon perässä muuria pitkin. Hänen askeleensa eivät edes meinanneet horjahtaa. Vampyyri syöksähti Kiyoa kohden samalla kun luodit sinkoilivat punahiuksista kohden. Hye latasikin aseensa niin nopeasti ettei sitä juuri luotien lentämisen välistä erottanut. Olihan hän ammatti ampuja.
|
|