|
Post by Piichi on Mar 15, 2009 18:28:59 GMT 2
Hye päästi pilkallisen naurun joka loppui lyhyeen. Nyrkki lennähti Kiyon naamaa kohden. "Perkele! Myönnä, että tuntuu siltä! Haluaisit itkeä niin, että tulvisi ja juosta Ryoun syliin! Jumankauta sekin äijä täytyy mukiloida kun puolustaa sinua!" Hye huudahti ja koitti rauhoittua. Nopeasti nappasi tupakan takataskustaan ja sytytti sen. Vampyyrin jalka piti Kiyoa paikallaan. Rasittavaa kun toinen ei myöntänyt miten kivuliasta oli.
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 15, 2009 18:34:44 GMT 2
Nyt tuntui kipua jo naamassakin. Olisi tavallaan helpottavaa kuolla tähän, mutta Kiyo tahtoi elää. "Hyvä on, myönnän." vampyyri myönsi. "Jätä Ryou rauhaan... Hakkaa mielummin minua hänenkin puolesta." punatukkainen sanoi ja koitti unohtaa tuntemansa kivun. Kyllä hän pystyisi kokemaan kivu myös veljensä puolesta, sen verran marttyyrimäinen oli. Tai lähinnä nyt kädessään olevan kivun. Ainakin se haava saattaisi parantua hyvin, kun luoti meni läpi eikä jäänyt sinne. Oikeastaan fyysisen kivun lisäksi Kiyo tunsi henkistäkin kipua.
|
|
|
Post by Piichi on Mar 15, 2009 18:46:30 GMT 2
Hye hengitteli tupakan savua ja puhalsi hieman Kiyollekkin. "Ryou taitaa olla sinulle melkoisen tärkeä?" vampyyri esitti kysymyksen. Voisihan tässä samalla koittaa saada hieman tietoakin kerätyksi. Hyen ärsyyntyneisyys oli kadonnut kuin tuhka tuuleen. Tupakka teki ihmeitä. ---------------------------------- lyhyyyyt
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 15, 2009 18:50:41 GMT 2
Kiyo oli salaa onnellinen siitä, että toinen ei nyt mukiloinut häntä mitenkään vaan antoi olla ihan rauhassa ja tottua tähän kipuun. "Onhan Ryou sentään isoveljeni ja ystäväni." hän sanoi ja katuikin heti möläyttämistään, mutta kyllä Hye varmaan oli tajunnut, että Ryou oli Kiyolle tärkeä. Mutta ihme kyllä, kun toinen ei tuntunut enään niin ärtyneeltä. Ja ihme, että vartiat eivät tulleet tänne vaikka kuulivatkin laukauksia. Tai sitten eivät vain uskaltaneet puuttua kahden vampyyrin välisiin asioihin.
|
|
|
Post by Piichi on Mar 15, 2009 18:59:46 GMT 2
Hye muljautti silmiään. Tuollainen ystävä pälätys oli hänen mielestään pelkkää paskaa. "Olet tyhmä" vampyyri mutisi ja mulkaisi Kiyoa pahasti. Hye nosti hieman Kiyon rintakehällä olevaa jalkaa, kuljetti sen vatsan päälle ja tallasi oikein kunnolla. Hyelle kehittyi pikkuhiljaa stradegia päähän. Hän pitäisi pieniä taukoja hakkaamisensa välillä. Näin saisi varmasti pysymään Kiyon hereillä pitempään. Vartioita taisi oikeasti pelottaa. Tai sitten he olivat vain huomanneet ettei kahdesta vampyyristä ole linnalle vaaraksi.
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 15, 2009 19:07:03 GMT 2
Missähän mielessä tällä kertaa tyhmä... "Miten niin?" Kiyo kysyi. Vampyyri tunsi, kun ilmat lähtivät keuhkoista ja hän haukkoi hetken ilmaa. Ainakaan nyt ei olla niin reikäjuustoa, kuin olisi voinut luulla. Hyehän olisi voinut paljon pahemminkin ampua, mutta tuskin täältä päästäisi pois ilman, että saataisi taas uusi haava.
|
|
|
Post by Piichi on Mar 15, 2009 19:13:57 GMT 2
Hye virnisti inhosta. "Olet hyväuskoinen, kiltti, et välitä kostosta. Yhtäkuin tyhmä siis" vampyyri selitti. Pian hän alkaisi taas mukiloida Kiyoa oikein kunnolla. Tallainen rupattelu oli tylsistyttävää. Hetkisen vampyyri pysyi hiljaa ja poltti sätkänsä loppuun, jonka tumppasi sitten keskelle Kiyon otsaa. "Jatketaanko? Mihin jäinkään?" Hye sanoi virnuillen ja mietiskeli hetkisen ennen kuin potkaisi Kiyoa kasvoihin.
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 15, 2009 19:19:33 GMT 2
"Se sattuu olemaan vain luonteeni." Kiyo sanoi. Terveellä kädellään hän pyyhkäisi tupakan pois otsaltaan ja katsahti Hyehen. Jotenkin tuntuisi, että taas tämä jatkuisi. Taas saatiin kokea se ihmisten tylyys, kun eivät he piitanneet vampyyreista yhtään. Yhtö hyödyllisiä, kuin kärpänen. Hän voihkaisi hiljaa, jos Hye aikoi muotoilla hänen kasvojaan Ryou tulisi ainakin näkemään, että tällä kertaa oli sattunut pahemmin. 'Lasini!' hän mietti hieman kauhistuneena, kun ne olivat Hyen potkun jäljiltä menneet rikki. Sangat olivat hieman vääntyneet ja vasemmanpuoleinen linssi vääntynyt. Pitäisi siis hankkia jostain uudet lasit...
|
|
|
Post by Piichi on Mar 15, 2009 19:24:15 GMT 2
Hye hymähti ja repäisi lasit pois Kiyon naamalta. "Nämä ovat tarpeettomat." hän totesi ja nosti aseensa. Jälleen kerran kuului voimakas paukahdus ja luoti lensi Kiyon olkapäätä kohden. "Älähdäs nyt oikein kunnolla. Pääsi vähän fiilis katoamaan." vampyyri komenteli ja laukaisi uudestaan toista olkapäätä kohden. Hitaasti alkoi tuo sama aikaisemmin huomattu verenhimo palata Hyen silmiin.
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 15, 2009 19:41:56 GMT 2
Hetkessä tuntui, kuin kaikki olisi sumentunut. Jäljellä oli vain pimeyttä ja ehkä hän erotti Hyen jotenkin, mutta ei mitenkään hyvin. Nyt punatukkainen oli paljon helpompi kohde, kun ei pystynyt mitenkään suojautumaan tai valmistautumaan iskuun. Ku eihän nää mihin toinen tähtää. "Anna nyt lasini takaisin... Mitä hyödyt siitä, jos en näe mitään." hän pyysi ja tunsikin kipua olkapäässään ja älähti pienesti. Kiyo älähti nyt kovempaa, kun siihen olkapäähän oli jo aiemmin ammuttu, mutta nyt se oli enemmän paskana. Ja kaksi luotiakin siellä oli. Kädet olivat ehkä nyt kaikista pahiten haavoittuneet ja hyvä, että ei pahemmin jalkoja toinen vielä ollut ampunut. Mutta nyt hän rupesi miettimään, että miten muka pääsisi täältä kotiin asti. Alettiin olla jo pahasti haavoittuneita ja silmälasit ovat jossain.
|
|
|
Post by Piichi on Mar 16, 2009 19:42:45 GMT 2
Hye alkoi taas päästä mukaan tunnelmaan ja viskasi Kiyon lasit muurin ylitse. "Hupsista, taisin pudottaa lasisi. Tuonne muurin toiselle puolelle" vampyyri sanoi virnuille. Ei näöllä mitään väliä ollut. Kunhan toinen sentään tuntisi kipua, se olisi pää asia. Hye nosti jalkansa pois Kiyon päältä ja otti muutaman askeleen taaemmas. Taasen lähtölaskennan antaen alkoi tulitus.
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 16, 2009 19:53:23 GMT 2
Kiyo käänsi katseensa syrjään huokaisten. Miten hän oikein pääsisi täältä elossa muka pois? Jonkun oli pakko auttaa häntä ja hankkia uudet lasit. Näin ei voitu pärjätä. Kiyo miettikin miten voisi saada jonkun auttamaan... Kukaan ihminen ei taatusti auttaisi. Kuka tahtoisi auttaa vampyyria? Punatukkainen pakotti itsensä nousemaan istumaan, vaikka se sattuikin. Vielä enemmän sattui, kun Kiyo laittoi kätensä kasvojensa suojaksi. Kumpaakin käteen sattui kamalasti, mutta enemmän oikeaan missä oli se kolo. Hän tahtoi nyt koittaa ja nousi hieman huojuen seisomaan. Painoa ei hän kipeälle jalalle laskenut paljoakaan. Näin seisoen hän sai väistettyä muutaman kertaa, mutta käsiinsä pari luotia lisää. Myös vatsaan osui yksi ja se sai hänet yskäisemään verta. Posket olivat kastuneet kivun tuottamista kyyneleistä. ----------------------- Eiköhä koht taas riittäs... Tuleeks isoveli taas jelppimää? :3
|
|
|
Post by Piichi on Mar 17, 2009 6:44:29 GMT 2
Eiköhän juu riitä. Isoveli voitaas pomppia apuun...näkee Hyen? -------------------------------------------------- Hye hämmästyi kun toinen vielä nousi seisomaan. "Ei perkele. Sinähän olet karaistunut." vampyyri sanoi virnuillen jotakuinkin tyytyväisenä. Nyt kun pauke oli lakannut, uskaltautuivat vartiat ulos linnasta ja tallista, missä nyt ikinä olivatkaan olleet piilossa. He tuijottivat kahta vampyyriä silmätselällään. Hye hermostui sellaisesta. Hänen teki mieli ampua koko saamarin linna taivaan tuliin, mutta yritti hilliitä itsensä ja katseli tyytyväisenä jälkeään Kiyossa.
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 17, 2009 15:26:45 GMT 2
Kiyo tahtoi selvitä tästä ja pakottikin itsensä pysymään pystyssä ja nielemään kipunsa. Kun Hye oli lopettanut ampumisensa hän laski kätensä ja toivoi, että Ryou sattuisi tulemaan tänne. Toinen käsikin siirtyi puristamaan riipusta nyrkkiin. Ei punatukkainen tienyt miten se toimi, mutta oli kai kokeiltava jotain. "Onko se hyvä vai huono asia?" Kiyo kysyi ja vilkuili sivusilmällä vartijoita, jotka näemmä olivat aika ihmeissään. Taatusti hakenut, jostain jotkut helvetin puuseipäät ja muut. Ei hän silti kuolisi. Kyllä hän juoksisi pakoon vaikka olisi miten kipeä polvi. ------------------------ Joo, vois se vaik nähä :3
|
|
|
Post by Piichi on Mar 17, 2009 17:51:13 GMT 2
Oki ------------ Hye irvisti vartijoille jotka piiloutuivat välittömästi. Raukat... "Hyvä asiahan se vain on. Kestät enemmän luoteja" vampyyri sanoi ja asetti aseensa koteloon. Sitä ei enää tarvittaisi. Hye katseli vielä hetkisen Kiyoa ennen kuin kääntyi kohti linnaa. 'Taidan jättää väliin tälläkertaa' Hänen tarkoituksenaan oli ollut murtautuminen tuohon tiilikasaan ja etsiä vähän tietoa kylästä sun muusta. Sitten oltiinkin törmätty Kiyoon ja, no kaikki tietävät lopun.
Ryou seisoi muurin toisella puolella. Jokin hänen alitajunnassaan oli sanonut, ettei kaikki ole Kiyon kohdalla kunnossa. Niinpä isoveli oli juossut linnan luokse pelkän aavistuksen varassa. Kevyesti ponnistaen vampyyri hyppäsi muurille ja katseli sisäpihaa. Siellähän se Kiyo olikin, mutta makasi maassa. Pikkuveljen vieressä seisoi joku...Oliko se Hye? Taasko se paskapää oli hakkaamassa hänen pikkuveljeään? Ryoulla pisti vihaksi ja hän hyppäsi alas muurilta. Nopeasti syöksähti Kiyon vierelle. Nähdessään uudet luodin reijät Ryou räjähti. "Mitä vi*tua tämä on olevinaan!" vampyyri karjaisi ja tuijotti vuorotellen keltaisilla silmillään Kiyoa, vuoroin Hyetä.
|
|