|
|
Post by MissBakura on Jun 15, 2009 17:30:28 GMT 2
Majatalon kulmilla hieman puolenpäivän jälkeen käveli varsin pitkä olento, jonka pitkät korvat liikahtelivat silloin tällöin äänien suuntaan. Ainakin jokatoinen vastaantulija jäi suu auki tuijottamaan vihreää otusta, joka vastaukseksi nyrpisti haleksuvasti nenäänsä. Armen tuhahti kuullessaan selkänsä takaa kuiskintaa itsestään.
"Ovatko elämänne tosiaan niin köyhiä, että pitää selän takana kuiskia! Ihan kuin ette olisi ennen nähneet namekilaista." Namek tiuskaisi kääntyessään ympäri ja irvisti paljastaen terävät hampaansa.
Jossain lähettyvillä alkoi pieni lapsi itkeä ja henkilöt, jolle otus oli tiuskinut katsoivat kauhuissaan itseään paljon pidempää.
"Hyvä. Opetelkaa kunnioittamaan toisia." Armen hymähti ja kääntyi jatkaakseen matkaansa.
|
|
|
|
Post by zeppelin on Jun 15, 2009 17:41:58 GMT 2
Saiyalainen käveli kohti majataloaan missä tuo aina yöpyi ja vietti välillä aikaa. Tämä katsoi ensin nähneensä namekilaisen, mutta veikkasi sen olevan vain jokin asustus, mutta pian herraseni kuuli tuon saman henkilön puhuvan "Ovatko elämänne tosiaan niin köyhiä, että pitää selän takana kuiskia! Ihan kuin ette olisi ennen nähneet namekilaista." Tämä suu totta tosiaan kirjaimellisesti loksahti auki. Namekilainen täällä, mutta tottahan sekin oli, että oli täällä saiyalainen. Kaleika lähti toisen perään ja siirtyi äkkinäisesti sivuun kun toinen kääntyi "Hyvä. Opetelkaa kunnioittamaan toisia." Monet säikähtivät tuota namekilaista, mutta Kaleikalla ei ollut syytä ja tuo kiristi kävely tahtiaan kävellen pian toisen vierellä "Olet namekilainen?" Kaleika katsoi toista.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Jun 15, 2009 17:52:29 GMT 2
Armen mutisi itsekseen, häntä ärsytti suunnattomasti kaiken aikaa läsnä oleva tuijotus ja ihmetteleminen. Joskus olisi voinut vaikka antaa nille isän kädestä, mutta vielä ainakaan ei niin paljon kukaan ollut ärsyttänyt. Namekin korva nytkähti ja tämä kääntyi nopeasti katsomaan vierelleen ilmestynyttä henkilöä.
"Enkös minä juuri niin sanonut." Armen seisahtui ja laittoi kätensä puuskaan kohottaen kulmaansa.
"Mitäs miehiä sitä ollaan?" Hän kysyi naputellen oikean käden sormillaan vasemman hauista.
Kauttaaltaan valkoiset silmät kävivät läpi tulokkaan ja päätyivät siihen lopputulokseen, että tässä oli jotain tuttua.
|
|
|
|
Post by zeppelin on Jun 15, 2009 18:04:09 GMT 2
"Enkös minä juuri niin sanonut." Kaleika nyökkäili tottahan se oli. Saiyan prinssi pysähtyi niin kuin toinenkin ja katsoi toista silmiin Mitäs miehiä sitä ollaan?" Kaleika hymähti toisen silmäillessä tätä "Kaleika , Saiyanien prinssi" tämä hymyili iloisesti tavatessaan jonkun joka tietäisi mikä Saiyan on. Kaleika katsoi toista "oletko ollut yhteydessä Namekin planeettaan? Saanko kysyä nimeäsi?" Kaleika huomasi sivusilmällä, että takanan oli ovi josta pääsi majatalon baariin ja katsahti sitä "kelpaakos juttu tuokio?" , Kaleika hymyili positiivisesti ja ei välittänyt toisen vastauksesta vaan siirtyi ovesta sisään ja lampsi baaritiskille ottaen itse tuplaviskin ja ei tiennyt joisiko toinen alkoholia, mutta otti toiselle saman ja ojensi toiselle sen.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Jun 15, 2009 18:13:29 GMT 2
Armen hämmentyi toisen hymyilystä ja muusta. Hänhän oli ollut varsin töykeältä kuulostava, ainakin omasta mielestään. Prinssi!? Namek hämmentyi entisestään ja tämän silmät laajenivat aavistuksen.
"En ole ollut. Ei kiinnosta mitä siellä tapahtuu." Armen tuhahti laajentuneet silmät muuttuneina viiruiksi.
"Saahan sitä kysyä, se on eri asia vastaanko.. Olen Armen." Hän sanoi kerrankin näyttäen neutraalilta ja kohautti olkiaan.
Toisen meno oli sellaista, että nuorukaisen oli tällä hetkellä vaikea pysyä perässä. Kaleika oli jo menossa sisälle. Armenia epäilytti mennä perässä, mutta astui kuitenkin varovasti ovesta saaden heti niskaansa epätoivottuja katseita. Hän pihisi itsekseen kiukusta ja suuntasi uuden tuttavansa viereen. Namek katsoi lasia, jota Saiyalainen ojensi. Tämä otti sen vastaan ja tutki siinä olevaa litkua epäillen. Armen nuuhkaisi sitä ja laski lasin äkkiä pois kädestään pudistaen päätään.
"Hui kauhistus. Mitä ihmettä.." Hän mutisi ja irvisti sinivioletti kieli ulkona tuolle nesteelle inhosta.
|
|
|
|
Post by zeppelin on Jun 15, 2009 22:40:27 GMT 2
En ole ollut. Ei kiinnosta mitä siellä tapahtuu." Kaleika hämmästyi hieman kuinka välinpitämätön toinen oli "Saahan sitä kysyä, se on eri asia vastaanko.. Olen Armen." Ooh toinen oli hieman ärtyisä, mutta kertoi kuitenkin nimensä. Armen oli siis toisen nimi, joka haisteli viskiä kun Saiyani taas joi sen yhdellä kulauksella. "Hui kauhistus. Mitä ihmettä.." Haha Kaleika nauroi " heheh kyllä te namekilaisette olette sitten aina niin jänis housuja" tämä heitti oikeastaan vitsinä ja törkkäsi pienesti toista napaten toisen juoman ja joi sen alas itse. "Noh kauanko olet ollut täällä?"
|
|
|
|
Post by MissBakura on Jun 17, 2009 23:00:39 GMT 2
Armen katsoi, kun Kaleika joi yhdellä ainoalla kulauksella tuon hirvittävältä haisevan aineen. Hän kurtisti kulmiaan, kun toinen alkoi tökkiä.
"Pidä sormesi erossa minusta tai sinulla ei ole niitä." Namek sanoi tuhahtaen ärsyyntyneenä.
Ja kehtaa vielä haukkuakin. Nyt Armen ei sanonut mitään, pihisi vain yksinään kiukusta ja havahtui vihaisista ajatuksistaan vasta, kun Kaleika puhui taas.
"Kauan." Namek sanoi lyhyesti, ei huvittanut puhua.
Aika ihmeellinen tyyppi prinssiksi.
|
|
|
|
Post by zeppelin on Jun 18, 2009 10:31:33 GMT 2
"Pidä sormesi erossa minusta tai sinulla ei ole niitä." Kaleika ei voinut olla naurahtamatta luulisiko tuo namekki voittavansa hänet? Saisi yrittää "Pidin sua asteen fiksumpana Namek poika, mut et ookkaa jos rupeet uhittelee mulle" Kaleika hymähti. "Kauan." Toinen ei kai oikein välittänyt enään namek planeetasta, vaikka Kaleika itse olisi kuinka kauan pois ei hän unohtaisi perhettään noh outo tyyppi. "haluatko testat voimiasi?" Kaleika ehdotti pientä leikkimielistä ottelua.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Jun 18, 2009 15:00:41 GMT 2
"Hmph. Luulin, että osaat käyttäytyä arvollesi sopivalla tavalla, mutta olin väärässä." Armen murisi happamana nousten seisomaan.
"En ainakaan sinun kanssasi." Hän sanoi mulkoillen toista ja yritti hiljaa itsekseen hillitä raivonsa.
Varmaan ei olisi kannattavaa tässä ja nyt alkaa riehumaan ja tuhoamaan paikkaa. Sen verran Namek oli aikuistunut mieleltään, ettei ihan holttittomasti alkanut riehua, vaikka kuitenkin varsin helposti alkoikin.
"Jossei sinulla ole mitään hyvää sanottavaa tai kunnollista asenteen muutosta tarjolla, minä lähden. Minulla on parempaakin tekemistä kuin riekkua lasten kanssa." Nuorukainen tokaisi töykeästi ja laitoi kätensä puuskaan odottaen jotain vastausta.
|
|
|
|
Post by zeppelin on Jun 19, 2009 11:14:56 GMT 2
"Hmph. Luulin, että osaat käyttäytyä arvollesi sopivalla tavalla, mutta olin väärässä." Kaleika naurahti toinen oli hyvin vakava. "En ainakaan sinun kanssasi." KAleika yllättyi toinen tosiaan oli vakavana, mutta kyllähän Kaleika huomasi toisen olevan raivoissaan. "Jossei sinulla ole mitään hyvää sanottavaa tai kunnollista asenteen muutosta tarjolla, minä lähden. Minulla on parempaakin tekemistä kuin riekkua lasten kanssa." "Hei hei ei nyt tarvii noin vakavasti. Mitä sanoisit jos mä väittäisin, että täällä on yksi lohikäärmekuulista?" Kaleika heitti syynsä täällä.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Jun 19, 2009 12:36:11 GMT 2
"Sanoisin, että mitäs sitten. Eivät ole minun kuuliani." Armen narisi ja nopeasti kävi mielessä, että mistä ihmeestä tuo nyt puhuu.
Hän oli kuullut kyllä kerrottavan niistä lohikäärmekuulista, muttei ollut sen enempää perehtynyt asiaan. Toinen oli hurjan sinnikäs kaveeraamisen kanssa, joka oli erittäin ihailtavaa, harva nimittäin kestää tämän namekin kaltaista törkimystä, joka torjuu lähes kaikki kaveri yritykset. Armen ajatteli, että ehkä pitäisi antaa tälle tyypille tilaisuus. Olla ehkä vähän vähemmän törkeä, mutta minkäs sille mahtaa, että on huono päivä ja toinen ihankuin tahallaan ärsyttää ihan äärimmilleen.
|
|
|
|
Post by zeppelin on Jun 19, 2009 12:48:13 GMT 2
"Sanoisin, että mitäs sitten. Eivät ole minun kuuliani." Toinen oli tosiaan ollut kauan pois jos ei tiennyt noista mahtavista kuulista. Kaleika kurottautui lähemmäs toista ja katsoie, että ei ollut kuuntelijoita "kaksi toivetta ihan mitä vaan" Kaleika näytti sormilla viellä, että kaksi. "Minulla on 6 ja yksi puuttuu ja se on täällä kylässä jossain" Kaleika totesi luoden virnistyksen " se olisi toive per henkilö" Kaleika nyökkäsi ja katsoi toista kysyvästi.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Jun 19, 2009 13:18:15 GMT 2
Armen oli päättänyt olla sen verran ihana ja kiltti, että kumartui hitusen alemmas Kaleikan kurottaessa ylemmäs ( en khyl oo varma onks Armen pidempi mut korjaa jos oon vääräs. x) ). Hän äimisteli juttuja ja kallisti päätään.
"Pidä toiveesi ja kuulasi. Minulla on jo kaikki mitä tarvitsen." Namek sihahti hampaidensa välistä ja heti sen jälkeen alkoi nuorikon päässä raksuttaa.
Ehkei sittenkään.
"Hmm.. Voisit sittenkin kerto vähän lisää, jos kerrottavaa on." Armen korjasi virnistäen ja katsahti valkoisilla silmillään ympärilleen.
"Mutta lähdetään ulos täältä tai teen jotain harkitsematonta."
|
|
|
|
Post by zeppelin on Jun 27, 2009 19:57:10 GMT 2
"Pidä toiveesi ja kuulasi. Minulla on jo kaikki mitä tarvitsen." Ohhoh toinen sihahti, mutta ei se saanut kaleikaa peloksiin , pian toinen huomasi tuon alkavan ajattelemaan ehkä toinen auttaisin noh kaleika päätti koittaa vetää oikeasta narusta. "Ei , jos ei kiinnosta" , Kaleika totesi ja katsahti toista "Hmm.. Voisit sittenkin kerto vähän lisää, jos kerrottavaa on." Kaleika ei ottanut kuuleviin korviinkaan toista kun toinen oli eka sanonut kieltäytyvästi. "Mutta lähdetään ulos täältä tai teen jotain harkitsematonta." Kaleikaa huvitti, mutta tuo kuitenkin esitti ja tuhahti "okei menen jos ei seura kelpaa" ja lähti lampsimaan ovea kohti.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Jul 10, 2009 19:00:05 GMT 2
Armen tuijotti hölmistyneena Kaleikaa. Tosi kummallinen tyyppi.
"En halunnutkaan alun alkaen seuraa." Hän murahti paljastaen hampaansa.
"Sittenpähän saat keskenäsi etsiä niitä kuuliasi, jossei apu kelpaa." Namek sanoi tahallaan kovempaan ääneen ja tuhahti perään.
Tämä keräsi huomiota enemmän tai vähemmän, mutta keräsi kuitenkin ja Armen oli siihen erittäin tyytyväinen. Jos tahtoi pitää salaisuudet salaisuuksina, ei kannattanut loukata tai muuten suututtaa tätä nuorukaista, joka onkin tunnetusti varsin lyhyt pinnainen ja pitkävihainen.
|
|
