|
|
Post by Koji-Chan on Sept 25, 2009 21:36:40 GMT 2
Punaiset hiukset liehuivat tuulessa, kuin tumma liekkimeri yön keskellä. Hoikka henkilö seisoi katolla paikallaan ja katseli ympärilleen. Pitäisi löytää saalistettavaa. Hän tarvitsi kipeästi verta ja vampyyreja oli paha välillä löytää, etenkin tappaa. Pitäisi keksiä joku hyvä saalistamistapa, että saisi vertakin nopeammin. Punaiset silmät havaitsivat liikettettä pimeässä ja Kiyo pomppasikin heti alas. Vaikka hän oli normaalisti kiltti vampyyri, niin täytyi hänenkin verta juoda ja joskus vampyyrinvaistot saivat vallan. Hän hiipi toista vampyyria kohti joka puuhaili omiaan. Tämä vaikutti aika nuorelta vampyyrilta. Tuskin oli ollut kauaan... Sääli tapppaa jo, mutta on pakko tappaa elääkseen. Ehkä hän säästäisi pojan hengen kumminkin.
Kiyon hampaat olivatkin pian uponneet toisen vampyyrin kaulaan. Tietenkin tämä meni vielä kunnolla parkaisemaan, että taatusti koko satama kuuli. Äkkiä punahiuksinen oli saanut tarpeeksi verta juotuaan ja päästi tämän otteestaan. "Hullu!" Kiyo kuuli tämän sanovan, ennenkuin lähti pois.
Hän huokaisi. 'Miksi juuri minä?' Kiyo mietti ja pyyhkäisi suupieliään. Pian palasi paikalleen katolle, tällä kertaa istumaan ja katselemaan kaunista tähtitaivasta. Tähdet loistivat kirkkaina taivaalla kaunis puolikuu niiden rinnalla. Ilma oli kylmä, kun puhalsi ilmaa ulos se huurusi valkoisena. Onneksi oli lämpimä takki päällä sentään.
"This world will never be what I expected.
And if I don't belong who would have guessed it.
I will not leave alone everything that I own.
To make you feel like it's not too late, it's never too late."
Alkoi kuulua kaunis ja hiljainen, mutta kuultavissa oleva laulu.
|
|
|
|
Post by Twist on Sept 26, 2009 18:42:40 GMT 2
Varmasti muutkin satamassa kuuli toisen vampyyrin huudon ja niin oli myös eräs nuorukainenkin joka lähti juoksemaan ääntä kohti. Tämä kylä on täynä hulluja... Moneskohan kerta tämä on tänään kun kuulen selkäpiitä karmivia huutoja...? Tuo ajatteli ja törmäsi pakenevaan mieheen. "Varoisit vähän täälä pimeässä!" Paljoa poika ei kerrenyt sanoa kun tuo viereas mies nosti tämän ilmaan paidan helmasta. Mies (eli se vampyri jonka kiyo oli jo kertalleen purru XD) Vilautti kulma hampaitaan Jalille ja oli vähällä purra tätä kaulaan.
"Sinuna en tekisi tuota...!" Jali huudahti ja painoi aseensa piipun vampyyrin ohimolle. "Sinusta tulisi oikein mukava vihannes." Jali nauroi ja ampui vampyyriä ohimolle. Vaikka aseen ammukset olivat vain hetkenhalvaannuttavia saivat nekin ikävää jälkeä suoraan kohdistettuna.
Eikai vain se kuollu... Jali kauhisteli ja painoi kätensä vampyyrin kaulalle. Pulssi tuntui, mutta aika heikosti. Nuorukainen otti vampyyrin kainaloiden alta kiinni ja raahasi sen laivan varaosa liikkeen viereen. Toivottavasti nyt selviät. hmm Viälä 2 minuuttia ja vaikutus lakkaa. Jali huokaisi ja juoksi kauemas äskeisestä tapauksesta. Tuohon tyyppin hän ei enään halunnut tavata.
Hetken juostuaan Jali kuuli kaunista laulua jostakin katoilta. Mitä? Hän ajatteli ja pysähtyi jonkun moisen talon eteen kuuntelemaan laulua.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Sept 26, 2009 19:00:43 GMT 2
"Even if I say it'll be alright.
Still I hear you say you want to end your life.
Now and again we try to just stay alive.
Maybe we'll turn it around 'cause it's not too late.
It's never too late..."
laulu jatkoi. Punapää oli taas uponnut ajatuksiinsa ja keskittyi vain tähän hiljaiseen lauluun. Ehkä osa satamassa liikkuvista henkilöistä oli jäänyt kuuntelemaan tätä laulua, ja eivät keksineet millään mistä se tulisi. Kaikki eivät tajunneet katsoa ylös katolle ja kalpeaa miestä ei pakosti edes pimeydestä erottanut.
Kiyo oli aivan omissa maailmoissaan ja olisi nyt hirveän helppo uhri. Jos joku tahtoisi tappaa hänet se kävisi helposti ja äkkiä. Ympäristöään ei vampyyri paljoa kuunnellut. Keskittyi suosikki harrastukseensa pelkästään.
"No one will ever see this side reflected.
And if there's something wrong who would have guessed it?
And I have left alone everything that I own.
To make you feel like it's not too late, it's never too late."
|
|
|
|
Post by Twist on Sept 26, 2009 19:13:34 GMT 2
Ärh joku sielä on, mutta kuka? Jali ajatteli eikä voinnut tyytyä siihen ettei tietäisi kuka tai mikä ylhäällä lauloi. Jali tutki ympäristönsä ja huomasi tikkaat katolle. Pian hänellä alkoikin raksuttaa ja lähti kiipeämään kohti kattoa.
Kiivettyään katolle hän huomasi hahmon joka muistutti pelottavasti jotakin seinähullua. Ehkä tuo oli se tyyppi joka oli äsken tuolla alhaalla, mutta miten. Jali ihmetteli ja kävi polvilleen katon harjanteelle. "Hei sinä! Lopetas lurittelu ja tule takaisin tänne... tänne.... No tähän paikkaan missä nyt ollaan..." Jali sanoi hiaman epävarmasti oli valmiina sekä ampumaan ja muodonmuutokseen. Nuorukainen katsoi sivu silmällä maahan, mutta ei sielä ketään ollut.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Sept 26, 2009 19:53:36 GMT 2
Jalin huutaessa Kiyolle laulu loppui äkkiä, kuin seinään. Punapää nousi äkkiä seisomaan ja katseli ympärilleen. Mistä huuto oli kuulunut? Punaiset sielunpeilit huomasivat pian Jalin. Ja aseen, joka osoitti häntä. Eikai taas, joku yritä tappaa häntä? Onneksi sentään pystytään helposti väistelemään, kun vasta juotiin verta. Parasta varmaan olisi ihan totella...
Joten Kiyo meni pian Jalin viereen. Liikettä ei pakosti olisi ihmissilmä edes nähnyt. "Niin?" hän kysyi.
Pitäisi kumminkin olla varovainen, ettei toinen kerkeäsisi ampua häntä. Vaikka äkkiäkös tässä kotiin päästäisi tai muualle suojaan.
|
|
|
|
Post by Twist on Sept 26, 2009 20:07:04 GMT 2
"Miten..." Jali ei muuta kerrennyt sanoa kun hyppäsi kauemmas Kiyosta. "Mikä ihme oikein olet?!" Nuorukainen jatkoi nopeasti ja kumartui maahan pidellen asetta kaksin käsin. Tuo ei voi olla ihminen eihän sitä edes nähnyt... Ehkä se oli teleporttaatio... Velhoko? Jali mietti ja nousi pystyyn samalla laittaen aseen pois. "Minäkin olen velho/taikuri. Aika hieno teleporttaatio. Tosin ei meilläpäin niin erikoista... Haluutkos kertoo mikä tää paikka on." Jali sepitti, mutta oli silti varuillaan äkkinäisen liikkeen vuoksi, koska jos se yhtään olisi ollut sen miehen vertainen kuin alhaalla ei olisi syytä leikkiä.
"Ai niin sekin viälä... Mikä näitä ihmisiä vaivaa..? Ne yrittää purra kurkkuun tai olkapäähän. Onks se joku käpykylä tervehtimis tapa?"
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Sept 26, 2009 20:17:18 GMT 2
Kiyo hymyili ystävällisesti.
Hän naurahti hieman, kun Jali luuli hänen olevan velho. "Ei.. En ole velho tai mikään sellainen." punatukkainen kertoi ja oli sanomassa, että oli vampyyri. Kumminkin sulki suunsa ja ei sanonutkaan mitään. Ei voinut tietää oliko toinen joku vampyyrien vihaaja tai sellainen.
"Ihmisiä? Taisit kuule tavata vampyyrin. Kaulassahan on tärkeä valtimo mistä on helppo imeä verta." punapää sanoi, muttei paljastanut lajiaan vielä.
"Olen Kiyo Yoshida, hauska tavata." sanoi ja ojensi kätensä.
|
|
|
|
Post by Twist on Sept 26, 2009 20:25:34 GMT 2
"Mmmm. Olen Jali Future. Hauskaa tosiaan." Jali hiaman arkaili, mutta lopulta ojensi kätensä Kiyolle. "Vampyyreja? Nehän on kaikki jo kuollu sukupuuttoon... Jos niitä nyt koskaan on edes ollu olemassa." Jali sanoi ja naurahti perään kuin se olisi ollut jotenkin hauska juttu. Omasta mielestäänhän se olikin koska vampyyrit ja ihmissudet olivat suuri vitsi vain. Yhtälailla kuin dinosaurukset. "Vai että oikein vampyyri hahaa. Minusta se vaikutti kovistelevalta kylähulluta joka oli juuri saannut kuonoon jo joltain. No jos se valtimoani halasi niin olsi yrittänyt kovemmin." Jali sanoi ja nauroi viälä makeasti päälle.
Tuuli heilutti hiaman Jalin hiuksia ja liina jalan päällä. "Mitä oikein teet täällä tähän aikaan?" Jali esitti vaihteeksi fiksunkin kysymyksen.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Sept 26, 2009 20:36:21 GMT 2
Kiyo huokaisi. Ei siis tainnut uskoa vampyyreihin tai ihmissusiin, vaikka edessä ihan esimerkki oli. Hän huokaisi. Hassua olla sellaisen kanssa, joka pitää vampyyrejä satuna. Se kävisi kohtaloksi täällä.
"Kuule Jali..." Kiyo alotti.
"Täällä vampyyrit ja ihmissudet eivät ole kuolleet." hän kertoi.
"Ai mitä teen... No en voi liikkua päivällä, koska palaisin tuhkaksi." Kiyo sanoi ja lähti kävelemään kattoa pitkin, pois reunalta. Matkalla korjasi hieman lasiensa asentoa.
|
|
|
|
Post by Twist on Sept 26, 2009 20:49:33 GMT 2
"Ouh..." Jali eikein muuta saannut sanotuksi, mutta kun huomasi Kiyon lähtevän hän juoksi tuon eteen. "Jos kerta olet itse tuollainen vampyyri niin miksi sitten hyökkäsit tuon toisen vampyyrin kimppuun. Eikös se ole hiaman kannibaalimaista ja sinullahan olisi tuossa aikaisemmin ollut loistava tilaisuus päässä minusta eroon. Miksi et tehnyt mitään?" Jali esitti taas liudan kysymyksiä. "Ai niin ja jos sinä olet vampyyri niin missä oikein olen?" Tämän kysymyksen jälkeen Jali hiljentyi ihan kokonaan miettien tosissaan missä voisi olla.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Sept 26, 2009 21:02:16 GMT 2
Kiyo pysähtyi ja katsoi kattoa. Jali siis tajusi vihjailusta ja hyvä ettei hyökännyt heti päälle.
Katse siirtyi taivaalle mollottavaan kuuhun. "Olen kirottu." mies sanoi haikeaan äänensävyyn. Se oli syy miksi melkein koko perhe vihasi häntä, jos hän olisi normaali niin kaikki olisi hyvin perheen suhteen. Silloin tosin hän tuskin olisi tavannut Tapionia koskaan. "Ihmisten veri ei pidä minua elossa, eikä eläinten. Ainoastaan vampyyrien veri." Punapää sanoi ja kääntyi katsomaan Jalia hieman surullisesti. "Ja vaikka olisin normaali en tappaisi sinua. En pidä siitä." hän sanoi. Tappaminen oli niin väärin, aina joku jäi kärsimään.
Kumminkin hymy nousi Kiyon huulille. "Tervetuloa Szenvtelin kylään." hän hymähti.
Kiyo kääntyi katsomaan viereistä kattoa, kuin siellä olisi ollut jokin. Punaiset silmät tarkastelivat pimeyttä ja jokin välähti kuunvalossa. Jokin oli täällä lähistöllä... Ja pian joku hyppäsi viereiseltä katolta pitkällä hypyllä katolle, missä Kiyo ja Jali olivat. "Varo!" punahiuksinen huudahti ja taas nopealla liikkeellä oli toisen luona ja koittanut tönäissyt syrjään (ja mennen itse syrjempään myös).
|
|
|
|
Post by Twist on Sept 26, 2009 21:15:26 GMT 2
Jali kaatui tönäisystä ja veti esiin aseensa. Nousta ei hän edes kerennyt kun jo ampui varjoa kohti monia laukauksia. "Ärh Älä pelleile kanssani missä nyt oletkin." Jali nousiu nopeasti ylös ja oli valmis muuttamaan muotoaan ja suojaamaan kupla verholla.
Jali juoksi Kiyon luo ja sanoi sille "Pysy tässä lähellä niin ei satu."
Pian tuo mystinen ninja ilmestyi paremin näkyville ja sanoi "Voi kun olette kivassa nipussa jo valmiiksi." Ninja iski kattoo savupommin ja haihtui ilmaan. Jali yski muutaman kerran, mutta sai tehtyä tiiviin ja kauniib kupla verhon. "Olemme nyt hetken turvassa, mutta nyt kannattaa varoa." Jali sanoi varoituksen ja teki pienen kuplan johon alkoi lisätä kerroksia nopeammin ja nopeammin. Pian kuplasta oli tullut jalkapallon kokoinen ja lähes yhtä kova. Se oli tarkoitettu potkaisemiseen kunhan ninja ilmestyisi.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Sept 26, 2009 21:23:59 GMT 2
Taas, joku koitti tappaa.. Oliko koko kylä nyt hänen kimpussaan? Kiyo kumminkin aikoi taistella nyt niin, ettei ainakaan itse satuttaisi vastapuolta, joka ei tainnut olla ihan normaali ihminen. Ainakaan veri ei siltä haissut. "Jali, tuo ei ole ihminen, ainakaan kokonaan." hän kuiskasi.
"Äh... en näe mitään..." punapää mutisi. Vielä, kun oli silmälasitkin... Ei auttanut ollenkaan. Savussa oli paha nähdä mitään.
"Olette helppo saalis..." kuului jostain päin savua ja monta heittotähteä lensi kaksikkoa päin. Vampyyri väisti ne kumartumalla alas. "Miksi edes haluat tappaa meidät?" Kiyo kysyi ja koitti kuunnella mistä päin vastaus tulisi.
|
|
|
|
Post by Twist on Sept 26, 2009 21:30:44 GMT 2
"Aivan emme ole tehneet sinulle mitään." Jali jatkoi Kiyon sanoja ja kävi maahan istumaan. "Turhaan meitä yrität tappaa. Minua et edes tunne ja tuo punapää nyt vain on ja möllöttää." Jali sanoi melkein silmät kiinni puhisten kiukusta. Pian Ninja vastasikin, mutta ei ihan kysymyksiin "En jaksa puhua teille."
Jali kuuli äänen tulevan hänen takaantaan ja olisi saannut heittotähdistä selkäänsä ellei olisi juuri ja juuri väistnyt. "Yritätkö vain päättömästi tappaa meidät vai onko sinulla joku selvä maali jommassa kummassa meistä?" Jali tivasi viälä.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Sept 26, 2009 21:44:15 GMT 2
"Niin..." Kiyo mutisi. Vähitellen savu rupesi hälvenemään ja nyt näki hieman eteensäkin. Katolla oli tosin hieman paha tapella, kun saattoi tippua. Tosin, kun pystyttiin kasvattamaan siivet niin mikäpä siinä. Mutta Jali... Ei vissiin pystynyt tai mistä tässä tiedetään. Vähän ajan päästä ninja oli onnistunut katoamaan jonnekkin. "Miettikää sitä." kuului jostain. Kiyo ei nähnyt ainakaan ninjaa missään.
'Inhottavia tuollaiset.' vampyyri ajatteli.
Punapää näki sivusilmällä, että ninja koitti hyökätä katanalla Jalia päin. Tietenkin hän syöksyi äkkiä väliin ja katana nirhaisi syvän haavan punasilmäisen kylkeen. Kiyo sai pidettyä huutonsa kumminkin sisällään ja puri hampaitaan yhteen.
Ja tänään pitäisi vielä iltapalaa löytää uudestaan.
|
|
