|
|
Post by Koji-Chan on Oct 10, 2008 18:10:56 GMT 2
Punahiuksinen hahmo asteli järvelle päin. Muutama tunti sitten aurinko oli laskenut mailleen ja kuukin näkyi hieman taivaalla, samoin pari tähteä. Taivas itse oli enemmän purppuran sävyinen. Hahmo oli vähän aikaa sitten herännyt, ja lähtenyt vain menemään jonnekkin. Hahmo siis oli mitä luultavimmin vampyyri, jos hämärässä hahmotti kunnolla erotti myös vampyyrilla silmälasit. Henkilöstä on paha erehtyä, tämä rillipäinen vampyyri oli Kiyo.
Hän käveli järven vesirajalle ja kävi istumaan, niin ettei kuitenkaan ihan osuisi pieniin aaltoihin mitä viileä iltatuuli aiheutti. Kiyo katsahti veteen, normaalisti siitähän pitäisi heijastua peilikuva. Mutta nyt ei näkynyt mitään, yhtikäs mitään. Kuin Kiyo olisi näkymätön. Vampyyrien kuvajainen ei nimittäin näy missään. Järven pinnassa, peilissä... Ei missään. Se oli välillä inhottavaa, kun ei tiennyt koskaan miltä näytti. Mutta jotenkin hän onnistui pitämään itsensä aina siistinä. "Huoh... Että elämä osaa välillä olla tylsää." punahiuksinen huokaisi hiljaa itselleen ja nojasi käsiinsä. Miekkansa Kiyo laittoi viereensä, tuskin sitä tarvitsisi... Eihän nyt melkein koskaan. Voihan sitä paitsi aina lähteä pakoon, lentäen tai juosten tai väistellä. Taistelemisesta vampyyri ei ole koskaan pitänyt, se on turhaa ja väkivaltaista hommaa. Puhumalla kaikki selviäisi paremmin.
Kiyo katseli järven lähes tyyntä pintaa vastarannalle asti, joka hahmottui hieman pimeästä. Tai ei ihan pimeästä, pikemmin hämärästä. Tekisi toisaalta mieli pulahtaa uimaan, mutta vesi olisi taatusti saatanan kylmää. Joten se jätettiin välistä... Nyt kun oli syksy ja pian talvi, ei kannattaisi. Varmasti vilustuisi. Syksy oli kyllä kaunista aikaa, kun värikkäitä lehtiä oli vielä puissa ja maassa. Pian Kiyo nousi seisomaan ehkä vähän kosteasta maasta, laittaen samalla miekan takaisin vyölle.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Oct 10, 2008 18:37:08 GMT 2
Järven ympärillä olevassa pienessä puistikossa koikkelehti omituisen näköinen heppu. Hänellä oli otsallaan tuntosarvet ja pitkät, suuret, suipot korvat. Rakenteeltaan hahmo oli pitkä ja lihaksikas. Vaatetus oli muuten varsin rento.
Armen oli treenaus mielessä lähtenyt ulos juoksemaan ja kiipeilemään puihin. Hän saapui järven rantaan ja putosi polvilleen veden äärelle hengittäen kiihkeästi. Hengästyneenä ja hikoillen namek upotti molemmat kätensä veteen pidellen niitä siellä hetken. Sitten hän nosti molemmat kätensä ja huuhteli kasvonsa lähes jääkylmällä vedellä. Armen piteli silmiään kiinni muutaman sekunnin hengähtäen syvään ja nosti katseensa sitten järven pinnasta toiselle puolelle, jossa näki vähän liiankin tutun olennon.
"Tuo..." Namek murahteli itsekseen ja jäi tuijottamaan Kiyoa murhaavasti ollen kontallaan veden ääressä.
|
|
|
|
Post by Twist on Oct 10, 2008 18:45:24 GMT 2
Myös Edna oli lähistöllä olevan puun juurella. Hän katseli kahta outoa ilmestystä ja oli hiaman hämmentynyt, kun oli tehnyt jo nuket valmiiksi. Edna alkoi kaivella puukkoa varmuuden vuoksi jos vaikka kaksikko olisi pahiksia, mutta hän otti muutaman askeleen kiinnostuksen vuoksi. Murheekseen hän tallasi oksan päälle josta kuului kova rasahdus. Edna pelästyi ja nosti puukkoaan sen verran ylös, että se näytti hyökkäykseltä.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Oct 10, 2008 19:05:31 GMT 2
Kiyo ei ollut vielä huomannut Armenia, no ei ihme, kun tämä oli aika pitkän matkan päässä. Ja ei hän niin kauas nyt nää. Ja oli ehkä parempikin ettei huomattu...
Vampyyri havahtui kuullessaan rasahduksen lähempää. Hän kääntyi salamana katsomaan rysähdyksen suuntaan, ja hahmotti jonkun hahmon vähän matkan päässä. Hahmolla näytti olevan puukko kädessä, ja se näytti tosiaan että toinen yrittäisi höykätä. Kiyo melkein tarttui miekkansa kahvaan, muttei kuitenkaan ihan. Pysyi rauhallisena liikkumatta.
"Kuka olet?" Kiyo kysyi.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Oct 10, 2008 19:13:30 GMT 2
Armen huomasi jonkun toisenkin olevan järven toisella puolella ja se näytti haluavan tappaa Kiyon. Namek närkästyi ja ponkaisi pystyyn. Kukaan ei tappaisi sellaista henkilö, jolle kosto oli vielä suorittamatta! Hän hyppäsi puistikkoon ja aloitti sieltä käsin matkansa kohti Kiyoa ja tuntematonta heppua.
Armen saapui lähelle vampyyria, mutta jäi vielä puistikkoon piiloon katselemaan tapahtumia. Hän mulkoili murhaavasti Kiyoa ja muisti sitten sen, joka halusi tappaa tämän ennen häntä. Namek katsahti nopeasti kissalta näyttävään olentoon ja syöksähti sitten sen ja Kiyon väliin.
"Sinä et koske tähän otukseen, ennen kuin olen suorittanut kostoni." Hän sanoi terävästi ja katseli tuimasti Ednaa.
|
|
|
|
Post by Twist on Oct 10, 2008 19:18:45 GMT 2
Edna järkyttyi ja yritti huitaista puukolla häntä käteen. Tämän liikkeen jälkeen hän kaatui maahan ja totesi olevansa Edna. Hän oli edelleen hämillään, mutta nousi ylös ja käveli armenin eteen heilutellen pörheää häntäänsä. Nopeasti Edna kierähti Armenin taakse ja nosti häntä ylös päin voimalaa jonka hän omasi. Ednan käsi alkoi täristä.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Oct 10, 2008 19:27:28 GMT 2
Kiyo katsoi Ednaan, mutta pian hyvin tuttu henkilö tuli väliin. Hitto vie! Se on se Arman... 'Voi ei... Olen niin vainaa.' vampyyri ajatteli.
"Miten sitten aijot kostaa..?" punatukkainen kysyi ja jatkoi pian: "Ja en ole otus, olen Kiyo ja vampyyri." Pian hän huomasi toisen leijuvan pian ilmassa. Mitä h-e-l-v-e-t-t-i-ä?! Oliko tuo vieras joku maagi? Luultavasti...
Miksi tuntui siltä, että kaikki aina halusivat tappaa? Ihme jos ei vaikka sisarukset kaikki tulisi ja haluaisi oäätä takanreunalle...
|
|
|
|
Post by MissBakura on Oct 10, 2008 19:39:58 GMT 2
"Turpa tukkoon. Olet otus jos niin sanon. Enkä oikein mieli jutella kanssasi juuri nyt." Armen murisi Kiyolle ja tunsi sitten jalkojensa irtoavan maasta.
"Mitä..?! Päästä minut alas senkin kirppukasa!!" Hän huusi ja yritti räpiköidä jokaisella ruumiinosalla takaisin maanpinnalle.
Namek lähes uuvutti itsensä räpiköinnillään ja huomasi sitten tuon käden vapisevan. Ilmeisesti Armen oli liian painava jopa leijutettavaksi. Paino ei tullut suinkaan läskistä, vaan lihaksesta!
|
|
|
|
Post by Twist on Oct 10, 2008 19:44:56 GMT 2
Edna alkoi väsyä, koska käytti liikaa voimaa pitääkseen Armenia ylhäällä. Hän kaatui maahan selälleen . Hänen "iskunsa" alkoi vähentyä ja Armen putoaa maahan. Edna makasi maassa hiljaa, mutta yritti silti pysyä hereilä vaikka joka paikkaan särki. Viälä Edna kumminkin kysyi "Mitä ihmeen olentoja he olisivat." Hän nousi istumaan ja otti puukon esiin mihin oli jäännyt hiaman Armenin verta ja pyyhki veren pieneen armenin näköiseen nukkeen.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Oct 10, 2008 19:54:16 GMT 2
Kiyo huokaisi. Armen varmasti vihasi häntä koko sydämmestään, niinkuin moni muukin. Ei ole mukavaa olla vihattu... Melkein kaikki tavatut vihasivat, miski ihmeessä? Vampyyri kyllät tiesi, miksi Armen luultavasti vihasi häntä.
Kun Edna kaatusi, Kiyo meni tämän viereen ja kysyi: "Oletko kunnossa?"
Hän oli valmiina lähtemään pakoon tai mitä vain.
"Olen vampyyri." mies vastasi Ednalle.
"Jos saan kysyä, oletko maagi?"
|
|
|
|
Post by MissBakura on Oct 11, 2008 16:00:59 GMT 2
Armen kirosi ja räpiköi vihamielisesti yrittäen päästä alas ja kun Edna viimein väsyi, tippui Armen nenälleen maahan. Nyt hän kirosi entistä kovemmin istuen maassa ja piteli nenäänsä pikkuisen kyyneliä oikeassa silmäkulmassa.
"Perkuleen.. Mikä lienetkin." Namek murahti käsiensä alta ja huomasi sitten kirppukasan makoilevan maassa.
"En ole kerennyt vielä tehdä mitään! Tämä on epäreilua!" Hän huusi ja ponkaisi pystyyn.
Armenin nenästä valui hailakan keltasta nestettä, joka osoittautui vereksi. Samaa nestettä oli Ednan puukossa, jonka hän sitten pyyhki johonkin nukkeen. Armen katsoi pää kallellaan Ednan puuhia ja mulkaisi sitten Kiyoon.
"Ja sinäkin siinä! En kestä!" Namek huudahti ja pyyhkäisi veret käteensä.
|
|
|
|
Post by Twist on Oct 11, 2008 16:07:55 GMT 2
Edna oli saannut pyyhkittyä veren nukkeen ja vastasi Kiyolle olevansa kunnossa. "Kyllä olen maagi ja saat pian ihailla sen voimaa." Edna nousi pystyyn sanottuaan hiaman vihaisena Kiyolle. Hän alkoi etsiä laukusta neulaa ja kun löysi sen hän iski neulan kärjen hitaasti Armen nuken sisään oikeasta kyljestä. Edna toi voi hiljaa ääneen. "voi kun tämä toimisi tai saan itsekin kuonoon." Edna vilkaisi nopeasti Kiyota ja vinkkasi silmää painaen yhä kovempaa Armen nukkea nukkea.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Oct 11, 2008 16:14:39 GMT 2
Kiyo tunsi syyllisyyttä siihen mitä Armenille tapahtui. Olihan se sinänsä vähän hänen syynsä, mutta kuitenkin. Syyllisyyden tunne ei ollut ihana. Vaikka toinen vihasikin häntä, ei vampyyri tahtonut kenenkään kärsivän takiaan. Ja oliko nyt tuo mikälie maagikin suuttunut? Oliko kaikki hänen vikansa...
Saat pian ihailla sen voimaa... Mitä ihmettä tuollakin tarkoitettiin. Maagi toinen oli, mutt voodoo nuken nähdessään Kiyo epäili vähän muuta. Luultavasti hallitsi mustaa magiaa... Hän itse ei hallinnut elementtiä eikä osannut mitään magiaa.
Kiyo kuitenkin pysyi hiljaa, hän ei haluaisi puuttua kovasti tähän.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Oct 11, 2008 16:24:38 GMT 2
Armen oli päättänyt näyttää noille molemmille mistä kukko munii ja kana pissii. Hän astui pari askelta kohti noita kahta. Pian namek tunsi oikeassa kyljessään pistävää kipua ja vaipui polvilleen parkaisten tuskasta. Hän piteli kylkeään väristen ja katsoi silmät lähes kiinni painettuina Ednaan ja Kiyoon. Noilla kahdella oli varmasti jonkin salaliitto! Kipu kyljessä ei hellittänyt, vaikka kuinka kippurassa oli. Se vain alkoi pahentua Ednan työntäessä neulaa syvemmälle nukkeen. Armen painui niin kippuraan kuin suinkin pystyi ja piteli vasemmalla kädellään kylkeään. Tuntui kuin sisuskalut olisivat menneet rikki ja liikkuisivat yksinään kehon sisällä. Päässäkin alkoi jyskyttää ja silmissä sumeta.
|
|
|
|
Post by Twist on Oct 11, 2008 16:30:48 GMT 2
Edna katsoi Armenin kärsimystä ja lopetti hän pisti tavaransa laukkuun. "Anteeksi en tiennyt se olevan noin kivuliasta." Edna sanoi hiaman surullisena, mutta otti kumminkin muutaman askeleen lähemmäs Armenia vaikka tiesi, että hän saa kuonoonsa, mutta oli päättänyt luottaa nopeuteensa. Edna kurkkasi uudellee Kiyota joka oli syylistyneen näköinen. "Ei tämä ole sinun syysi. Itse hän minä sopan olen keittänyt joten syön sen myös... Sattui tai ei." Edna sanoi ja kääntyi taas Armenia kohti.
|
|
