|
|
Post by MissBakura on Jul 27, 2009 12:30:15 GMT 2
Järvellä yömyöhällä löntysteli yltäpäältä veressä oleva ihmissusi. Kaunis sinivioletti turkki oli tahriintunut tummanpunaiseen vereen ja sai sen näyttämään melkeimpä suden omalta vereltä.
Tapion pysähtyi veden rajaan ja upotti hetken kuvajaistaan katseltuaan pitkän kuononsa veteen. Hän joi raikasta vettä ja samalla kuonossa ollut veri huuhtoutui kristallin kirkkaaseen veteen värjäten sen vaaleanpunaiseksi. Susi nosti kasvonsa vedestä ja nuolaisi mustia huuliaan katsahtaen selkeälle taivalle, jossa kumotti kylmä täysikuu. Täysikuu todellakin sai veren virtaamaan suonissa nopeammin ja murhanhimon yltymään.
Nyt tosin metsästysreissu oli loppupuolella. Uhreja oli tullut ihan kiitettävä määrä. Telttailemassa ollut nuorisoporukka.
Tapion oli varsin siisti ihmissudeksi, sillä hän kastoi veriset etukäpälänsä veteen huuhtoen niistä suurimmat tahrat pois. Samoin muusta turkista.
Susi istui järven rannassa ja suki rintakarvojaan, joihin oli tarttunut matkalla myös roskia, eivätkä ne lähteneet pelkällä vedellä lutraamalla pois.
-----------------------------------------
Voikuinkakökköaloitus!
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jul 27, 2009 12:43:52 GMT 2
Toinenkin ihmissusi oli eksynyt järvelle, tosin se muistutti enemmän normaalia sutta. Oli vain reippaasti isompi ja etukäpälät olivat hieman pidemmät ja susi pääsi vähän matkaa kulkemaan kahdella jalalla. Pääasiassa kumminkin kulki neljä tassua vankasti maassa. Sudella oli melkein kokonaan mustat silmät tai se näytti siltä. Sen turkki oli hieman kiharainen ja valkoinen. Myös kaunis tummanruskea kihara harjas koristi näkyä. Valkoinen turkki oli hyvin verinen. Ensimmäinen muodonmuutos oli aina se pahin, mutta kun se nyt oli lopussa niin Aidara oli rauhoittunut. Tämä ei ollut vielä huomannut Tapionia, joka oli muutaman kymmenen metrin päässä myös rannalla. Ihmissusi asteli hiljakseen veteen ja turkista rupesi lähtemään veri pois, värjäten kirkasta vettä punaiseksi.
Susi upotti myös päänsä hetkeksi veteen ja nosti sen sitten pois. Onneksi kohta tämä muutos olisi ohi. Tosin pitäisi uudet vaatteet hankkia jostakin. Kun ei alastomana olisi ihan mukavaa hillua.
Susi oli astellut veteen niin, että selkä juuri ja juuri näkyi veden pinnalla. Vesi virvoitti oloa mukavasti.
Aidara katseli järveä, kunnes katse osui Tapioniin. Susi murahti hiljaa.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Jul 27, 2009 13:14:18 GMT 2
Tapion oli keskittynyt irrottamaan vatsaansa tarttunutta oksan pätkää. Hän melkein murisi oksalle, joka oli tarrautunut erittäin tiukasti kiinni karvoihin. Jo pitkän tovin sitä irroteltuaan, se lopulta irtosi ja lensi pitkän matkan päähän. Ihmissusi nuolaisi pari kertaa kohtaa, jossa oksa oli ollut ja havahtui sitten veden loiskeeseen vähän matkan päässä.
Tapionin korvat nousivat kunnolla pystyyn tämän kuunnellessa veden loisketta. Hän katsahti suuntaan, josta ääni tuli ja alkoi nuuhkia ilmaa tunnistaen loiskuttaen sitten toiseksi ihmissudeksi. Uteliaisuus heräsi ja tämä alkoi myös innostua. Eipä ollut aikaisemmin toiseen suteen törmännytkään! Alkuillasta Tapion olisi saattanut hyökätä suinpäin taistelemaan, mutta nyt oli tapettu jo aivan tarpeeksi.
Ihmissusi ravisteli turkkiaan ja lähti pitkillä askelilla toista sutta kohti nuuskien samalla ilmaa. Hän oli kyllä varuillaan. Mistäs sitä tietää, vaikka toinen susi olisikin riitaisempi.
Tapion istahti turvallisen matkan päähän ja murahti ystävälliseen sävyyn Aidaralle tervehdykseksi heiluttaen häntäänsä.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jul 27, 2009 13:40:47 GMT 2
Aidara peruutti pois vedestä, kun veri oli lähtenyt turkista. Hän katsoi silti epäilevästi vielä tuota toista sutta. Susi ei tiennyt, että pitäisikö tähän luottaa vai ei. Aidara kumminkin ravisti kiharan turkkinsa kuivaksi ja katseli tummilla silmillään Tapionia.
Toinen oli tyypillisempi ihmissusi, kuin hän.
Aidara oli juuri tälläinen enemmän susi ja toinen ihan oikeanlainen ihmissusi. Hän saattaisi kumminkin olla aika lailla yhtä vahva tai ainakin hyvä tappeluissa, kun hallitsi myös niitä illuusioita sutenakin.
Kumminkin susi murahti hiljaa takaisin, mutta pysyi silti paikallaan. Kohta olisi taas muodonmuutos ihmiseksi ja ensimmäinen muodonmuutos olisi ohi. Samantien voisi jäädä viimeiseksikin, kun sudeksi muuttuminen on todella tuskallista.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Jul 27, 2009 14:37:00 GMT 2
Tapion tutki uteliaasti toista sutta katseellaan ja haukahti iloisesti saadessaan vastauksen. Hän näytti hymyilevän ja nousi takaisin seisomaan astellen varovasti lähemmäs yrittäen olla tekemättä mitenkään hökkäävää elettä. Susi seisahtui lyhyen matkan päähään itseään hitusen pienemmän suden eteen. Tapion kurotti kuononsa lähemmäs Aidaraa ja nuuhki tätä lähempää jäänsiniset silmät naulittuina noihin tummiin silmiin. Hän laskeutui kahdelta jalalta neljälle ja ylettyi nyt koskettamaan nenällään toista poskeen. Ihmissusi piti ystävllisen murahduksen ja nuolaisi lajitoveriaan poskesta (tätä ei lasketa pettämiseksi. XD).
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jul 27, 2009 15:05:32 GMT 2
Tummat silmät katselivat epäilevästi noita jäänsinisiä. Hän ei tiennyt tosiaankaan voisiko luottaa toiseen kunnolla.
Vaikutti ainakin aikan ystävälliseltä tyypiltä, ei ollenkaan viholliselta. Joten hän rentoutui hieman, mutta kumminkin pysyi varuillaan, ettei toinen pääse yllättämään. Se virhe tehtiin jo ja saatiin se ihmissuden purema. Tästä lähtien hän on varovaisempi, paljonkin.
Aidara nuuhki varovaisesti Tapionia.
Hän yllättyi hieman, kun toinen nuolaisi, mutta ei pahemmin reakoinut.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Jul 27, 2009 15:16:38 GMT 2
Tapionia harmitti, kun ei voinut mitenkään selvästi osoittaa olevansa ystävä, eikä vihollinen. Hän mietti miten voisi sen selvästi ilmaista, mutta katsahti nopeasti taivalle huomaten, että kuu oli melkein kadonnut jo näkyvistä ja aurinko hiljakseen nousta. Ihmissusi urahti perääntyen hieman Aidaran luota, kun muodonmuutos alkoi kumoutua.
Karvoitus alkoi hävitä ja kuonosta muotoutui sirohko nenä. Raajat lyhenivät ja muuttuivat ihmismäisemmiksi. Vaikka muodonmuutoksen olisi kokenut kuinka monesti, se aina sattui. Joko paljon tai sitten vähän. Tapionia koski enemmän sudeksi muuttuminen kuin ihmiseksi.
Kun auringon säteet alkoivat paljastua metsän takaa oli sinisen suden tilalla pitkähiuksinen mies, jolla oli muutama lävistyskin, ne eivät näkyneet mitenkään selvästi sinisten karvojen alta. Tapion oli kontallaan maassa silmät hetkellisesti suljettuina. Vaatteita ei ollut sen enempää kuin äskenkään, mutta mitäs se haittasi?
"Hyvää huomenta." Ihmissusi sanoi kohteliaasti tovrille ja oli loihtinut kasvoilleen erittäin ystävällisen hymyn.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jul 27, 2009 15:26:18 GMT 2
Aidara vilkaisi myös taivaalle. Kohta olisi muodonmuutos takaisin ihmiseksi. Hän peruutti myös muutaman askeleen. Tummat silmät puristuivat kiinni. Vähitellen karvoitus rupesi vähenemään ja harjas hieman lyhenemään. Korvat ja häntä hävisivät kokonaan ja ihmismäiset muodot rupesivat tulemaan esille. Tuntui kuin koko keho palaisi, vaikka ihmisestä sudeksi tuntui pahemmalta. Sattui tämäkin.
Muodonmuutos oli ohi, kun ensimmäiset säteet tulicat. Suden tilalla istui kiharahiuksinen mies. Kyljessä näkyi mukava arpi, joka tuli sinä yönä milloin hän sai sen pureman. Keho oli myös täynnä muutamia pieniä arpia joista suurin osa oli tullut tänä yönä.
Aidara katsoi Tapionia. "Huomenta." hän sanoi hieman väsyneen oloisesti.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Jul 30, 2009 21:13:41 GMT 2
Tapion hymyili leveästi, eikä ollut pysyä nahoissaan löytäessään lajitoverinsa.
"Onpa mukava nähdä muitakin ihmissusia täällä päin." Hän sanoi pirteästi nousten ylös ja meni reippaasti toisen luokse.
"Minun nimeni on Tapion ja olen myös ihmissusi." Mies selitti hymyillen ja vaikutti tietämättään varsin tunkeilevalta, ollessaan niin kovin tohkeissaan.
Tapion jopa oli niin tohkeissaan, ettei edes muistanut olevansa täysin alasti, täysin vieraan edessä. Hetki sitten melko väsynyt metsästsretkestä ollut susi oli saanut nyt lisäenergiaa ja vaikutti siltä, että voisi valvoa seuraavat 24 tuntia.
"Haluaisitko kahvia tai teetä? Tai jotakin aamupalaa? Asun tässä lähellä ja voisin tarjota sinulle jotain. Haluaisin myös tutustua sinuun paremmin." Mies selitti innoissaan ja osoitti metsikköön, joka ei näyttänyt kovin tiheltä.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jul 30, 2009 21:57:08 GMT 2
Aidara oli hieman yllättynyt Tapionin käytöksestä. Koskaan kukaan ei ole ollut niin innoissaan, kun tapaa hänet. Ehkä alussa, mutta sitten kyllästyvät hänen surulliseen oloonsa ja lähtevät. Minkäs mahtaa, jos koko perhe on kuollut. Koko suuri perhe.
Hän hymyili hieman ja nousi sitten seisomaan. Ehkä miestä hieman nolotti olla alastomana toisen edessä, mutta molemmat oltiin miehiä. Joten mitä väliä.
"Aidara." hän esittäytyi. Ei kumminkaan olla täysi-ihmissusi. Suvussa on sitä demoninkin verta.
"Kyllä kiitos." Aidara sanoi kohteliaasti. Kahvi tässä aamutuimaan maistuisikin. "Voisitko ehkä lainata vaatteitakin?"
Alastomana ei viitsisi olla koko päivää.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Jul 30, 2009 22:09:57 GMT 2
Tapionin innokkuus sai jopa hänen jäänsiniset silmänsä näyttämään lämpimiltä ja ystävällisiltä.
"Hauska tutustua, Aidara." Tämä sanoi ja kuuli sitten puhuttavan vaatteista, jolloin todella vasta tajusi olevansa alasti.
Häpeilevä puna nousi poskipäille, muttei kovinkaan näkyvästi. Eipä sitä muuten olisi nolottanut, mutta, kun oli paasannut kaikesta muusta ensin, eikä muistanut ollenkaan.
"K-kyllä. Totta kai voin." Tapion sanoi hetken häpeiltyään ja hymyili jälleen lempeästi.
"Taloni on tuossa metsikön takana, ei kovinkaan pitkä matka." Hän sanoi ja viittoi toista tulemaan mukaansa.
(Seuraa pieni hittaus, että päästään eteenpäin. ^_^')
Somalle vaaleansinisella talolle saavuttaessa aurinko oli kohonnut jo hiukkasen ylemmäs luoden valoaan olohuoneen ikkunasta sisälle. Näin aikaisin ei täällä päin paljon väkeä liikkunut. Torilla varmaan oli menossa jo kojujen pystyttäminen.
"Mennään hissuksiin, etteivät Misa ja Chrome herää." Tapion sanoi virnistäen Aidaralle avaten ovensa hiljaa auki, ettei tosiaan olisi herättänyt kahta luonaan asuvaa lasta (Chorme lasketaan lapseksi).
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jul 30, 2009 22:41:49 GMT 2
Oikeastaan oli mukavaa, kun joku suhtautui noin positiivisesti häneen. Kuukaan kun ei oikein ole halunnut välttämättä tämän illuusiomestarin seuraan. Tapion kyllä vaikutti aika mukavalta hepulta. Ehkä kaverin ainakin saa.
"Samoin." hän hymyili hieman.
Toinen siis suostuu lainaamaan vaatteita... Hienoa. Mies nyökkäsi sitten ja lähti seuraamaan Tapionia hieman vaivautuneena. Aidara ei oikein ole tottunut hillumaan alastomana ympäriinsä. Nytkin on monia pikkuisia arpia ympäri kehoa.
Aidara katsoi taloa. Olisi ihanaa, jos olisi oma koti ja ei tarvitsisi asua majatalossa. Mutta ei ole edes ketään kenen kanssa elää. Suzukin joutuu asumaan siellä ihme kartanolla. Tapionilla oli sentään seuraa... Omia lapsia varmaan tai...
"Ovatko he lapsiasi?" mies kysyi.
----------------------
ei Chrome kyl vois herätä... xD
|
|
|
|
Post by MissBakura on Jul 30, 2009 23:06:58 GMT 2
Tapion sulki oven Aidaran perästä varovasti. Onneksi hän oli pyytänyt aikaisemmin Chromea ottamaan Misan nukkumaan huoneeseensa.
"Tavallaan.. Ottolapsia. Misa ilmestyi ovelleni pari päivää sitten ja Chromen tapasin kauemmin aikaa sitten torilla." Mies kertoi hiljaa ja huokaisi tyytyväisenä.
Hän johdatti Aidaran makuuhuoneeseen, vaatekaapin luokse. Tämä pikaisesti katsahti toisen koon (siis ei biologisen 8'DD), jotta osasi valita kaapista sopivat vaatteet.
"Vaatteeni voivat olla hieman isoja sinulle.. Mutta eikai se kovin paha ole." Tapion mutisi ja avasi kaapin alkaen kaivaa sieltä Aidaralle sopivia vaatteita.
Hän otti esille violetin hihattoman paidan, joka oli itselle vähän tiukka, joten se voisi olla sopivampi toiselle. Housuiksi mies valitsi mustat farkut.
"Tässä päällysvaatteet. Otan vielä jotkut alusvaatteet." Tapion ojensi paidan ja housut Aidaralle kyykistyen sitten ottamaan laatikosta alushousuja.
Hän otti itselleen ja toverilleen laatikosta alusvaatteet. Mies puki toiset kalsarit jalkaansa ja toiset heitti sängylle. Omiksi vaatteikseen ihmissusi puki mustan trikoopaidan ja sen päälle violetin, löysän ja lyhyen topin, sekä punaiset farkut.
"Sano jos housut ovat liian löysät, saat vyön." Tapion hymyili.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Aug 17, 2009 18:31:30 GMT 2
Aidara nyökkäsi. "Lapset ovat mukavia." tokaisi. Hän piti lapsista. He olivat usein mukavempaa seuraa, kuin useammat aikuiset. Siis ihan nuoret lapset, ei teinit. Koska he eivät niinkään arvostelleet häntä hiljaisuutensa takia tai minkään muun. Ja usein pyysivät hänen tekemään illuusioita tai muita magia temppuja.
Kikkarapää seurasi toista makuuhuoneeseen. "Ei se haittaa, jos ne vähän isoja ovat.." Aidara sanoi ja otti vaatteet. Kun oli saanut kaikki vaatteet hän puki ne ylleen. Hihaton oli juuri sopivan kokoinen, mutta housut hieman liian isot.
"Saanko vyön? Nämä ovat hieman liian isot." hän kysyi.
Voisi varmaan hankkia ihan varsinaisen kodin eikä majailla majatalossa pelkästään. Olisi ihanaa, jos olisi oma koti.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Aug 17, 2009 18:38:48 GMT 2
Tapion nosti pitkät hiuksensa pois paidan kauluksen alta ja kääntyi Aidaraan päin tämän puhuessa. Hänellä kuitenkin oli sen verran säädyllisyyttä, ettei tuijottanut, kun melko vieras pukeutui.
"Totta kai, hetkinen." Ihmissusi hymyili ja avasi toisen laatikon, josta veti esiin kaksi vyötä, shokkipinkin ja neonvihreän.
"En valitettavasti omista mitään hillitymmän väristä... Mutta paidan helma kyllä peittää sen verran hyvin, että eikai sillä mitään väliä ole minkä värinen vyö sinulla on." Tapion naurahti hieman nolona ja laski vyöt sängylle, josta Aidara sitten saisi valita mieleisensä.
Eipä aikaakaan, kun ihmissusi kuuli toisesta huoneesta vaimeaa itkua. Misa oli herännyt. Onneksi Chrome ei voinut herätä itkuun, vaan nukkui ihan rauhassa niin pitkään kuin jaksoi.
"Anteeksi. Haen Misan. Ole kuin kotonasi." Tapion hymyili ystävällisesti ja kiiruhti hakemaan tyttöä susimaagin huoneesta.
Lapsi lopetti itkunsa heti, kun pääsi isäksi mieltämänsä olennon syliin ja painoi päänsä tämän rintaa vasten.
|
|
