|
|
Post by Piichi on Dec 9, 2008 16:35:58 GMT 2
Ryou punnitsi toisen sanomaa mielessään. Hetken hiljaisuuden jälkeen mies korjasi ryhtinsä jolloin pituutta tuli roimasti lisää ja kallisti olemattomasti päätään.
"Niinkö luulet?" sanat eivät kuulostaneet töykeiltä ja Ryou itsekin ihmetteli mistä sellainen kohteliaisuus johtui. Oliko hän todella pehmennyt pikkuveljelleen? Vampyyri puraisi kieltään oliko hän todella niin herkkä vai tiesikö vain asioiden tosi seikat eikä viitsinyt taistella niitä vastaan? Ryou katseli pikkuveljeään olemattoman pieni hymy huulillaan
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 9, 2008 16:43:53 GMT 2
Kiyon itsesuojeluvaisto käski perääntymään, mutta hän ei tehnyt niin. Eihän Ryou hyökkäisi hänen kimppuun?
"Ei... Ei sinun tarvitse olla niinkuin hän, ole oma itsesi ja päätä mitä teet." punatukkainen sanoi, se saattoi olla virhe. Tai sitten ei. Riippuu miten Ryou tulkitsee sen. Antaisi veli vain anteeksi, kun oli jo hieman pehmentynyt. Kiyo oli kuitenkin koko ajan valmiina, että pomppaisi syrjään tai väistäisi toisen iskun. Veljeään vastaan ei kuitenkaan pystyisi taistelemaan, ei hän Kaitakaan vastaan taistellut.
|
|
|
|
Post by Piichi on Dec 9, 2008 16:51:21 GMT 2
Ryou hiljeni ja sulki silmänsä sekunniksi, astui sitten yhdellä pitkällä askeelella pikkuveljensä viereen ja hetken epäröinnin jälkeen laski kätensä tuon päälaelle pörröttäen toisen punaisia hiuksia(?) Kuitenkaan ei tuohon katsonut vaan katsoi kauas eteenpäin, pimeyteen.
"Miksi sinun pitää olla tuollainen?" kysyi hiljaa ja hymy levisi kasvoille, tällä kertaa se ei kuitenkaan vastannut virnistystä.
-----------------------------------------------
Laitoin (?) koska en sitä oikein muutoin saanut muotoiltua...
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 9, 2008 16:59:38 GMT 2
Kiyo melkein odotti, että Ryou löisi häntä tai jotain. Huutaisi, mitä vain ilkeää. Sanoisi suoraan mitä ajattelisi hänestä, tai jotakin.
Mutta saikin tuntea toisen käden päälaellaan, Kiyo näytti hyvin yllättyneeltä. Tätä hän ei olisi osannut odottaa, ei todellakaan. Hmm.. Mitähän toinen tarkoitti tuollaisella. Ja oliko..? Oliko tuo hymy? Sellainen kiltti isoveljen hymy? Oltiinko jo näin sokeita, heh.
"Ryou, mitä tarkoitat tuollaisella." punatukkainen kysyi ja katseli veljensä kasvoja.
|
|
|
|
Post by Piichi on Dec 9, 2008 17:06:49 GMT 2
Kääntyi katsomaan Kiyota paljastaen hymynsä tuolle.
"Täytyykö sinun aina olla noin suloinen ja kiltti? Se alkaa ottaa päähän" viimeisetkään sanat eivät olleet ilkeitä vaan hyvän tahtoisia. Ryou naurahti itselleen ja kääntyi taas katselemaan pimeyteen. Mies olisi halunnut sammuttaa hymyn kasvoiltaan, mutta ei pystynyt siihen. Tajusi nyt kuinka kauan oli toivonut, että voisi nähdä pikkuveljensä hyvillämielin. Käsi silitteli edelleen toisen päälakea.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 9, 2008 17:14:16 GMT 2
Kiyo hymähti ja hymyili suloiseti. Tuntui mukavalta, kun Ryou ei näköjään vihannutkaan. Oli ihanaa olla veljen kanssa sovussa, mutta... Eihän tiedä, jos vaikka toinen esittää vain. Sitä on nähty, esimerkiksi ensimmäinen poikaystävä ei välittänyt oikeasti. Esitti ja yhtenä aamuna oli poissa.
"Mitä luonteelleni nyt mahdan..." Kiyo sanoi ja siirsi muutaman kapinallisen hiussuortuvan pois silmiltään.
Ryou on tainnut vuosien varrella muuttua kiltimmäksi, olisikohan Suzu myös?
--------------------------
Vähän lyhyt, mutta pitää koira lenkittää x)
kestää about 20-30 min
|
|
|
|
Post by Piichi on Dec 9, 2008 17:26:43 GMT 2
Okii
----------------
Ryou hymyili toisen vastaukselle. Hetkessä mieleen kuitenkin ilmestyivät Kain raivoisat kasvot ja äkisti hymy pyyhkiytyi pois. Samoin käsi joka oli silitellyt punaisia hiuksia valahti alas.
"En saisi olla seurassasi näin..." sanat kiirivät ulos matalana kuiskauksena. Käsi hivuttautui lähemmäs miekkaa, mutta vetäytyi pian taskuun jättäen aseen rauhaan. Kylmä, tyhjä katse oli palannut ja mies seisoi hiljaa.
"Haluaisin, mutta en voi. Olisimme molemmat tulilinjalla" jälleen sanat eivät olleet mitään muuta kuin kuiskauksia.
-------------------------------------
äijä on todella aika pehmo....
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 9, 2008 17:44:43 GMT 2
Täällä taas x)
Pehmotha on mukavii <3
----------------------------------
Äh... Tämä olikin liian hyvää ollakseen totta. Punatukkainen huokaisi surullieen sävyyn tietenkin tämän piti mennä näin! Ryou haluaisi olla sovussa, mutta Kai estää sen. Ottikohan Kai sen niin raskaasti? Vai oliko se vain hyvin paha teko hänen mielestään? Tämäkin onni sitten piti riistää.
"Niin... En tahdo, että joudut ongelmiin takiani. Parasta kai vain - " Kiyo ei tiennyt haluaisiko sanoa loppuun asti, se jotenkin raastaa sydäntä ja paljon. Kyynel vierähti silmälasipäisen poskelle ja jatkoi sitten: " - jatkaa niinkuin ennenkin." Kiyo oletti, että toinen tajuaisi, mitä hän tarkoitti. Jatkaa niinkuin aina ennen tätä päivää.
|
|
|
|
Post by Piichi on Dec 9, 2008 17:56:36 GMT 2
Ryoun herkkä puoli oli tullut esiin jo kerran ja oli edelleenkin pinnalla. Kiyon kyynelehtiminen vapautti sen jälleen. (?)Mitään sanomatta veti pikkuveljensä "syliinsä".(?)
"Se ei ole vaihtoehto. Sait selville toisen luontoni, joten en voi vain jättää sinua" Ryou ei olisi halunnut olla näin herkkä, mutta mitäs sitä typerille luonteen piirteilleen mahtaa. Mies oli todella päättänyt lopettaa vihoittelun veljelleen. Äskeiset purkaukset olivat todistaneet hänelle todellisen mielipiteensä Kiyosta eikä aikonut enää valehdella itselleen.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 9, 2008 18:15:01 GMT 2
Kiyo nielaisi, pala oli noussut hänen kurkkuunsa ja ei meinannut mennä alas. Hän ei tahtonut, että Ryou joituisi ongelmiin hänen takiaan ja joutuisi kärsimään. Mielummin hän kärsi itse muidenkin puolesta.
"Mutta... En tahdo, että joudut ongelmiin takiani. Kai ei varmasti pitäisi tästä, jos saisi selville." vampyyri sanoi veljenä syleilyssä. Ei olisi uskonut tuota Ryousta, mutta ihanaahan se vain oli. Tavallaan taas ei. Kai rupeaisi varmaan vihaamaan Ryoutakin, jos saisi selville. Mutta, eihän ole pakko kertoa tästä mitään. Ei kukaan saisi tietä...
|
|
|
|
Post by Piichi on Dec 9, 2008 18:24:23 GMT 2
Hymähtäen Ryou laskeutui hieman lyhyemmän veljensä tasolle käsi tuon poskella. Katseessa oli jotain lohduttavaa. Pieni hymynkare nousi väkisinkin miehen huulille tuon katsellessa hellyyttävää veljeään.
"Veikkaampa ettei Kain tarvitse tietää asiasta. Vai mitä mieltä olet?" isoveli kysyi kohottaen toista kulmaansa kysyvästi. Kain ei todellakaan tarvitsisi tietää tästä. Mitä hyötyä hänelle siitä olisi? Kaikki pääsisivät helpommalla jos asia pysyisi näiden kahden vampyyrin välisenä.
---------------------------
Lisäsin Ryoun luonteeseen salaisen piirteen, että pysyy tämäkin hahmon luonteessa. Ja jooh oli ihan pakko ilmottaa kesken pelin x)
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 9, 2008 18:33:15 GMT 2
Kiyo katsoi Ryouta silmiin, hieman Kaita tämä muistutti. Ainakin enemmän kuin hän. Pieni hymy karkasi vampyyrin huulille.
"Niin, ei Kain todellakaan tarvitse tietää. Ja, ei hän saakkaan tietää." punahiuksinen sanoi ja halasi pian isoveljeään. Ryou oli juuri sellainen isoveli, mitä kaikki toivoivat. Ainkain Kiyosta, sellainen ymmärtäväinen, mukava ja.. Niin isovelimäinen.
"Ethän vihaa minua enään Ryou?" Kiyo kysyi pian ja irrottautui veljestään.
|
|
|
|
Post by Piichi on Dec 9, 2008 18:39:26 GMT 2
Ryou säpsähti hieman halausta ja horjahti taaksepäin. Onnellinen hymy karkasi miehen huulille. Rutisti kevyesti Kiyoa ennen kuin tuo irrottautui. Hetkeäkään pohtimatta vastasi kysymykseen.
"En tajunnut mistä oli kyse ja olisin tilanteessasi varmasti tehnyt samoin. Anteeksi aikaisempi käytökseni ja en, en vihaa sinua enää."
Ryou naurahti ja katsahti hetkeksi muualle. Hänellä oli outo olo, lämmin ja turvallinen olo. Mies tiesi, etää käyttäytyisi varmasti oudosti muutaman päivän ajan kunnes kaikki palaisi normaaleille raiteilleen..tai no melkein.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 9, 2008 18:49:02 GMT 2
Kiyo hymyili, taas kerran. Aina hän hymyili. "Ei se mitään, pääaisia vain, että olemme sovussa." hän sanoi iloisesti. Vampyyrin mieliala muuttui aika nopeasti, surullisesta iloiseki, iloisesta surullieksi ja taas iloiseksi.
"Ryou, miten muuten sinulla on mennyt?" Kiyo kysyi, vaihtaen hieman aihetta. Muttakai nyt veljen kuulumisia pitää kysyä.
Kiyolla itsellään oli ainakin mennyt lähiaikoina todella hyvin. Pari uutta tuttavaa oltiin saatu, tai toinen on enemmänkin.
|
|
|
|
Post by Piichi on Dec 9, 2008 18:56:40 GMT 2
Ryoun mieliala todella vaihteli nopsaan. Mies puuskahti ja lyssähti läheiselle penkille istumaan. Itseasiassa juuri sille penkille jossa Kiyo oli juuri hetki sitten makoillut.
"Sitä normaalia, en itse asiassa ole juuri mitään puuhaillut viime aikoina" vampyyri virnisti. Vertakin oli tullut juotua vähemmän, siitäkö näin voimakas mielialan vaihtelu johtui? Hetken miettien päätti, että heti tapaamisen päätyttyä etsisi jonkun viattoman aterian. Asiaa pohdittuaan avasi suunsa.
"Mitenkäs sinulla?" kysyi vilkaisten veljeensä.
|
|
