|
|
Post by Piichi on Mar 13, 2009 21:40:53 GMT 2
Pian Ryou ymmärsi yskän. Se mies, joka oli seissyt tajuttoman Ratan vierellä oli omannut myöskin punaiset hiukset ja maskin. Mistä Rata olisi voinut tietää miltä tuo mies oikeasti näytti? Eikä toinen edes tiennyt raukka missä oli.
"Ei hätää, Kiyo ei ole se sama mies jolla oli naamio. Löysin sinut metsästä sen kammotavan miehen viereltä tajuttomana ja kannoin tänne. Olen Ryou" vampyyri selitti toiselle ja samalla antoi tavallaan selityksen Kiyollekkin.
Viimein Rata sai jotain selville olinpaikastaan. Tuli paljon parempi olo ja nyt kun tiesi, ettei tuo punahiuksinen ollutkaan se hullu maskimies niin saattoihan sitä vaikka tutustuakin. Toinen näytti varsin ystävälliseltä.
"Olen Rata. Anteeksi tuo äskeinen, luulin sinua...erääksi toiseksi" Tsumetai esittäytyi ja suuntasi anteeksi pyyntönsä Kiyolle hieman nolostuen.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 13, 2009 21:48:22 GMT 2
Kiyo katsahti taas veljeensä tämän selittäessä tilanteen. Hienoa... Oliko täällä joku kaksoisolento, joka oli murhamies. Nyt hän saisi monen kuolemat syykseen, kun kyllä kyläläiset tiesivät, että siellä kävi punahiuksinen vampyyri. Mutta ei hän heitä tappanut. "Ahaa..." hän mumisi.
"Ei se mitään. Ymmärrän kyllä." mies sanoi hymyillen.
"Minä siis olen Kiyo ja Ryou on isoveljeni." hän vielä tarkensi. Ei heistä yhdennäköisyyttä kamalasti ollut. Kai ja Ryou olivat onnistuneet perimään ulkonäkönsä isältä ja hän ja Suzu taas äidiltä. Kiyo tiesi, että häntä saatettiin pitää enemmän kauniina kuin komeana. Mutta minkäs sille mahtaa, että kenen ulkonäön perii. Ei sitä itse päätä.
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 13, 2009 21:55:57 GMT 2
Ryou ohjasi Ratan tuolille istumaan.
"Meillä ei nyt ole mitään syötävää, mutta koitan keksiä jotain purtavaa ja Kiyo, alas pohtia miten saadaan tuo hemmetin moinen verenhukka hoidetuksi." vampyyri selitteli. Isovelin rooli pääsi valloilleen kun hoidettavana oli kaksi potilasta. Ryou oikeastaan nautti kun sai hieman hössöttää toisten eteen. Hän tunsi siten korvaavansa muille kaikki ne vuodet joina kohteli muita pelkkinä kasoina sontaa.
Rata istuutui tuolille ja hymyili.
"Ei se mitään. Ei minulla ole nälkä" hän sanoi, mutta samanaikaisesti vatsasta kuului voimakas murina ja Tsumetai irvisti. Hänen katseensa kääntyi Ryousta Kiyoon. Jonkin moisen hymyn, kivun ja nälän takaa mies koitti luoda. Vaikeaa se kyllä oli. Ratan katse kierteli punahiuksisessa ja siityi välillä Ryouhun. Veljekset? Miten oli mahdollista olla noin erinäköiset?
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 13, 2009 22:07:31 GMT 2
Kiyo huokaisi. "Kyllä sinä tiedät mikä on ainoa keino tai mitkä ovat." hän sanoi veljelleen ja katsoi tähän päin taas. "Joko yrität saada jostain minulle vampyyrin verta tai juon vertasi. Ei kai muu auta." hän sanoi ja katsahti Rataan päin. Toiselle pitäisi varmaan kertoa, että ollaan vampyyreja.
"Ettet rupea ihmettelemään tai mitään kerron yhden asian. Minä ja Ryou olemme vampyyreja, mutta en juo ihmisten verta. Ja kyllä Ryou pitää näppinsä erossa sinusta." vampyyri sanoi nyt suoraan, mutta lempeään äänen sävyyn. Ei kaikki vampyyrit olleet pahoja. "Eli sinun ei tarvitse pelätä yhtään."
Kiyo melkeimpä kuuli toisen mahan kapinallisen äänen. "Sano vain suoraan, jos sinulla on nälkä. Emme me voi pitää sinua nälässä." hän sanoi hymyillen ja katsoi hetken punaisilla silmillään Ratan silmiin.
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 13, 2009 22:30:53 GMT 2
Rata hymyili ja kuunteli Kiyon selostuksen.
"En pelkää, siis enää" mies totesi virnuillen, että hän oli ollut tyhmä. Luullut nyt tuollaista kilttiä tyyppiä murhaajaksi. Arata laski terveen kätensä toiselle, siteen peitossa olevalle kädelle jota särki jumalattomasti. Mies irvisti ja muisteli sen illan tapahtumia. Pelkkää painajaista.
Ryou asteli Kiyon vierelle.
"Sitten juot minun vertani. Kaulaani en anna pureskeltavaksi, mutta ranteesta saa yhtä hyvin irti" vampyyri mutisi. Varmuuden vuoksi isoveli nappasi vielä puukon käteensä. Jos Kiyo ei suostuisi juomaan, niin Ryou pakko juottaisi hänet.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 13, 2009 22:52:57 GMT 2
Kiyo nyökkäsi. "Hyvä." hän sanoi. Hienoa ettei toinen pelännyt.
Nuorempi katsahti veljeensä. Hitto. Se inhottavampi vaihtoehto, kun Kiyo ei tahtoisi juoda veljensä verta. Miksi tämä kirous piti langettaa? Ryouhan muuten voisi marssia ulos ja pyydystää vaikka lepakon syötäväksi.
"Ryou, en tahtoisi juoda veljeni verta..." hän sanoi. Vaikka tiesi, että se ei auttaisi. Veli takuulla pakottaisi juomaan.
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 14, 2009 9:48:00 GMT 2
Ryou muljautti silmiään ja läimäytti Kiyoa hellästi päälaelle.
"Typerys, et sinä mihinkään parane jos et saa verta." vampyyri selitteli ja viilsi pitkän viillon ranteeseensa, joka alkoi heti tippua verta. Ryou ojensi kätensä Kiyoa kohden.
"Otatko vai pakotanko?" isoveli kysyi. Ääni oli käskevä, muttei mitenkään ankara.
Rata tuijotti Ryouta silmät suurina. Viilsikö tuo hullu ranteensa auki, jotta pikkuveli saisi verta? Ihan hullua, mutta niin Tsumetai olisi varmasti itsekkin tehnyt. Hän oli sitä mieltä, että hänen olisi parasta mennä muualle vähäksi aikaa.
"Umh...Ryou, missä takkini on?" Rata keksi pikaisen syyn jonka avulla pääsisi pois paikalta. Ryou selitti nopeasti, että se oli makuuhuoneessa patjan vieressä samalla kun tyrkytti vuotavaa rannettaan pikkuveljelleen. Tämän kuultuaan Arata nousi nopeasti ja lähti makuuhuoneeseen.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 14, 2009 11:05:56 GMT 2
Kiyo mutisi jotain. Pelkkä ajatus, että joisi oman veljensä verta tuntui inhottavalta ja aika vastenmieliseltä. Hän ei sitä tekisi. Mutta Ryou kerkesikin jo viiltää ranteensa auki. Mokoma. Nyt oli lähes pakko juoda, kun toisen äänestäkin pystyi päättelemään, että hän voisi ihan hyvin pakottaakkin juomaan.
"No hyvä on..." Kiyo viimein myöntyi ja mutisi vielä jotakin. Hän katsahti vielä nopeasti Rataan, joka katosi makuuhuoneeseen. Vampyyri huokaisi ja tarttui hellästi veljensä käsivarteen ja rupesi juomaan tämän verta.
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 14, 2009 11:44:18 GMT 2
Ryou virnisti.
"Hyvä, lopeta kun riittä eikä yhtään aikaisemmin. Näen kyllä jos et ole juonut tarpeeksi" vampyyri sanoi ja vetäisi tuolin alleen. Häntä Kiyon juominen ei paljoa haittaisi, sillä oli juuri hetki ennen pikkuveljen löytämistä aterioinut ja verta oli riittämiin. Ryou vilkaisi makuuhuonetta kohden jonne Rata oli juuri kadonnut. Toinen ei ilmeisesti halunnut nähdä tällaista, mutta eihän ihmistä sellaisesta voi syyttää.
Rata etsi takkiaan lattialta ja lopulta löysikin sen. Katse osui lattialla lojuvaan lipastoon. Tsumetai naurahti itselleen. Koskakohan viimeksi oli tuolla tavoin säikähtänyt? Arata olisi halunnut nostaa lipaston takaisin pystyyn, mutta ei siihen yhdellä kädellä pystytty. Huokaisten hän siis katseli ympärilleen. Toiseen huoneeseen hän ei tahotonut vielä mennä. Ei, hän odottaisi, että Kiyo olisi saanut juotua.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 14, 2009 11:51:08 GMT 2
Kiyo joi vielä jonkin aikaa siihen asti, että oli juonut tarpeeksi, mutta ei ollut täysissä voimissaan. Siihen hän tarvitsi paljon verta todellakin paljon. Hän päästi irti veljensä kädestä ja lopetti juomisen. Todella inhaa, kun ei voinut liikkua minnekkään. Onneksi veren saaminen edisti haavojen paranemista.
"Kiitos veli." nuorempi kiitti hymyillen ja pyyhkäisi käteensä suupielessä olevan verivanan. Toivottavasti näistä ei jäisi uusia arpia... Lähinnä nyt on hyvä mahdollisuus saada polveen ja reiteen arvet, koska ne haavat olivat kaikista syvimmät.
"Onneksi olet veljeni." Kiyo hymyili.
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 14, 2009 12:07:31 GMT 2
Ryou hymyili ja kallisti päätään.
"Eipä mitään. Onneksi minulla on noin kiltti pikkuveli" vampyyri sanoi ja kietaisi pienen pätkän sideharsoa ranteeseensa.
"Rata, voit tulla takaisin!" hän huudahti makuuhuoneeseen päin ja nousi tuolistaan, astellen keittiöön etsimään Ratallekin jotain sapuskaa.
Rata asteli takaisin toisen huoneen puolelle ja käveli takaisin istuma paikalleen. Hänen katseensa käväisi Kiyossa.
"Sinulla ja isoveljelläsi taitaa olla hyvät välit." Rata aloitti keskustelun. Hiljaa istuminen oli turhauttavaa.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 14, 2009 12:19:51 GMT 2
Kiyo hymyili. Hän tosiaan oli kiltti - kiltti kaikille. Silloin hän saisi kiltteyttä takaisin.
Vampyyri katsahti Rataan päin. Toisesta tulisi taatusti hyvä ystävä tai Kiyo tahtoi ainakin Ratasta ystävän itselleen. Ystävät olivat kallisarvoisia ja niitä ei saanut menettää. Kaikilla piti myös olla ystävä.
Punahiuksinen nyökkäsi. "Joo on meillä. Ryou on perheeni." hän sanoi. Olisihan vielä toki 2 muuta sisarusta, mutta ei heitä voinut sanoa perheeksi. Oikeastaan ei edes äitiä ja isää voinut sanoa vanhemmiksi, kun eivät he hänestä niinkään piitanneet. Kun saivat tietää kirouksesta. Ilman sitä Kiyo saattaisi olla todella julma vampyyri, kun syntuihän Halloween iltana.
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 14, 2009 12:36:40 GMT 2
Ryou käveli takaisin toisten luokse ja lättäisi pöydälle leivän.
"Tuossa on kaikki mitä meiltä löytyy, syö niin vaihdetaan sitten tuo käden side." Ryou sanoi hymyillen Ratalle ja kääntyi Kiyoon. "Sano jos haavoihin alkaa sattua. Ne voivat vielä tulehtua, mutta nyt kun sait verta, niin se on epätodennäköistä." Taasen Ryou alkoi paasata ja istui tuolille Ratan ja Kiyon väliin.
Rata katseli hetken leipää ja Ryoun käskystä mursi siitä palasen. Tyytyväisenä Tsumetai mussutti leipää ja nielaisi.
"Kiitos, pelastit henkeni ja nyt vielä olette näin ystävällisiä" Rata kiitteli ja loi kasvoilleen jonkin moisen hymyn.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 14, 2009 12:44:45 GMT 2
Pitäisi varmaan varastoida jonnekkin hieman ruokaa näille ei-vampyyri vieraille. Kiyo itse ei edes muistanut milloin oli syönyt viimeksi jotain, kun ei ole mitään intoa. Koska ruoka ei maistu yhtikäs miltään. Ihan sama kuin söisi tuhkaa..
"Joo sanon. Eivät ne ainakaan nyt tunnu mitenkään kipeiltä." hän sanoi. Ajatukset harhautuivat taa Hyeen, jos tämä tällä kertaa näin inhasti häntä haavoitti niin, entä sitten seuraava kerta? Varmaan olisi paljon kivuliaampi, kuin tämä ensimmäinen. No Hye piti vain vältellä vaikka se varmasti olisi vaikeaa, kun tämä taatusti vaistoaisi hänet mistä vain.
"Tietenkin olemme ystävällisiä. Itse en tahdo olla ainakaan mikään kamalan paha vampyyri."
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 14, 2009 12:54:26 GMT 2
Ryou naurahti ja alkoi letittää Kiyon hiuksia.
"Sinusta ei kuule saisi pahaa vampyyriä tekemälläkään. Teit minustakin tämmöisen pehmon." vampyyri sanoi virnuillen ja katsahti Rataan.
"Ole kuin kotonasi. Voit olla täällä siihen asti kunnes kätesi paranee. Vai mitä Kiyo?" Ryou sanoi ja keskittyi sitten letin tekemiseen.
Rata söi leipää ja nyökkäsi vastaukseksi veljeksille. Miltäköhän hänen kätensä mahtoi näyttää? Mitenköhän syvälle se maskimie soli saanut puukkonsa painettua? Kipeää se oli joka tapauksessa tehnyt.
|
|
