|
|
Post by Koji-Chan on Mar 14, 2009 13:02:05 GMT 2
Kiyo antoi Ryoun rauhassa letittää punaisia pitkiä hiuksiaan. "Niin, koska olen saanut haudottua vampyyrin vaistoni syvälle... Niin kai tein... Tai sitten vain isoveljen vaistosi heräsivät horroksesta." hän hymyili. Kiyo muistelikin nyt sitä iltaa torilla, kun oli Ryoun kanssa tehnyt sovinnon. Kai ja Suzu tuskin antavat anteeksi vanhempien tappamista ja juomista. Se oli se viimeisin kerta, kun vampyyrin vaistot saivat vallan. Kiyo oli piilottanut ne ja onnistunut melkein hävittämään.
"Joo saat olla. Saat puolestani tulla milloin vain tänne vaikka silloin, kun tarvitset juttuseuraa. Jompikumpi meistä on aina taatusti kotona ja voithan ihan odottaakkin. Ei tuota ovea saa lukkoon." hän selitti. Niin vanha ja aika rikkinäinen ovi se oli ja lukkoon ei enään saanut..
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 14, 2009 13:18:38 GMT 2
Rata hymyili iloisesti ja sai leipänsä mussutettua.
"Kiitos. Olen aina luullut, että kaikki vampyyrit ovat ilkeitä. Te kaksi olette kyllä jotain aivan muuta."
Ryou käveli Ratan luokse ja alkoi avata sidettä katsellen välillä Kiyoa kohden, tarkastellen letitys tulostaan.
"Kiyo, sinun pitäsii pitää hiuksiasi useammin letillä, näytätä söpöltä" isoveli sanoi hymyillen ja sai siteen pois Ratan käden ympäriltä. Kyynärpäähän asti ylttävä haava näytti hirveältä kun sen päälle oli kuivunut verta. Ryou irvisti ja nappasi puhtaan siteen. Nopeasti haava olikin taas piilossa.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 14, 2009 13:28:27 GMT 2
"Ei kannata yleistää, kun on poikkeuksiakin." Kiyo naurahti. Kai oli paras esimerkki täällä kauhukirjasta revitystä vampyyrista ja hän oli kokenut sen jo monesti, mutta nyt olisi ystäviä puolella.
"Ai kiitos... Kyllä voisin varmaan alkaa pitää vaikkei aina ole helppoa letittää itse, kun pitäisi tehdä letti aina eteen." vampyyri sanoi ja vilkaisi Ratan käden haavaa. Se näytti totisesti inhottavalta, kuin hänen reidessä oleva haava.
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 14, 2009 13:35:48 GMT 2
Ryou virnisti.
"Minä letitän." hän lupautui ja haukotteli. Oli ollut rankka yö ja pian alkaisi päivä jo paistaa. "Väsyttää...minä menen nukkumaan" vampyyri mutisi ja lähti kohti makuuhuonetta.
"Kuten jo sanoin Rata, voit olla kuin kotonasi. Voit levätä sohvalla jos haluat ja pihallekkin saat mennä." Ryou selitteli ja haukotteli uudestaan. "Kiyooo! Tule nukkumaan!" isoveli vinkui ja tallusti makuuhuoneeseen.
Rata naurahti Ryoulle ja nyökkäsi. Niinpä tietysti, jos vampyyrit valvoivat yön niin pakkohan niiden päivät oli nukkua.
"Hyvää yötä" Tsumetai toivotteli ja kosketti kättään. Voisi hän itsekkin pienet torkut ottaa.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 14, 2009 13:43:00 GMT 2
"Okei." Kiyo sanoi. "Toivottavasti keksit tekemistä päiväksi, mutta voit kyllä herättää minut jos et keksi mitään." hän sanoi ja oli nousemassa seisomaan, mutta heti kun laski painoa jalalleen minkä polvi oli aika paskana, hän irvisti ja kävi takaisin istumaan.
"Ryou en pysy vielä kävelemään omin avuin. Etkö muista, että Hye ampui polveeni?" hän kysyi.
|
|
|
|
Post by Piichi on Mar 14, 2009 13:48:09 GMT 2
Ryou kipitti takaisin ja nappasi Kiyon syliinsä.
"Älä tylsisty kuoliaaksi" hän sanoi Ratalle ja lähti kantamaan pikkuveljeään makuuhuoneeseen. "Hye siis on sen sontiaisen nimi..." Ryou mutisi, muttei väsymykseltään jaksanut enää edes olla kovinkaan vihainen mistään. Varoen isoveli laski Kiyon patjalle ja kömpi itse viereen.
Rata nyökkäsi Kiyolle ja katsoi kun veljekset marssivat toiseen huoneeseen. Katseellaan etsi sohvan ja taapersi sen luokse. Takkinsa alle käpertyen Arata nukahti varsin nopeasti.
------------------------------
eikai mennyt liian hitin tapaiseksi??
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Mar 14, 2009 14:00:49 GMT 2
Ei ollu :3
---------------------
"Öitä Rata." Kiyo kerkesi vielä toivottaa, ennen kuin he olivatkin jo menneet makuuhuoneeseen. Nuorempi otti silmälasinsa pois ja laittoi ne lipaston päälle (joka o nyt pystys). Sitten hän kävi makaamaan peiton alle ja katsahti veljeensä.
"Hyvää yötä Ryou." Kiyo sanoi ja makasi, ei kipeällä kyljellään.
|
|
