Illan hämärässä ja yön pimeydessä [Koji]

[Koji-Chan]

Lawrence vietiin tyrmään ja laskettiin vain sängylle odottamaan heräämistä. Mitään käsirautoja ei laitettu, kun ei Jester erikeen käskenyt ja ei varmaan pitäisi ideasta, että Kisulla olisi ne raudat. Ja ei hän kumminkaan täältä pääsisi pakoon minnekkään.
Vähän ajan päästä Rence alkoi tulla tajuihinsa ja ei heti tajunnut missä oikein oli ja mitä oli tapahtunut. Pian kumminkin valkeni, kun hetken oli katsonut ympärilleen. Hitto... Oltiin jouduttu varmaan nyt niiden rikollisten vangiksi. Se sitten epäonnistuikin... Vaikka hän oli ollut varma onnistumisestaan.
'Se oli niin lähellä...'
Lawrence piteli hieman päätään, jota särki ilkeästi iskun jäljiltä.

[MissBakura]

Jester säntäili edestakaisin keittiössä ja asetteli kaikkea mahdollista tarjottimelle, jonka kanssa hetken päästä suuntasi kohti Lawrencen 'tyrmää'. Hän kurkkasi varovasti nurkan takaa oliko Kisu vielä tajuttomana ja, kun huomasi tämän olevan hereillä hymyili iloisesti. Jesse laski tarjottimen maahan ja otti oman avaimensa esiin, jolla avasi sellin oven astuen sitten sisälle tarjotin mukanaan. Hän lukitsi oven perässään ja liu'utti avaimen varmuuden vuoksi kauas, joku muu voisi sitten myöhemmin avata oven.
"Hei Kisu! Mikä olo? Onko nälkä?" Jester kysyi asettaen tarjottimen pienelle pöydälle ottaen siitä mukaansa vesilasin ja valkoisen lääkkeen huomatessaan Lawrencen pitelevän päätään.
"Tässä. Se auttaa päänsärkyyn." Hän sanoi hiljemmalla äänellä, ettei kova ääni pahentaisi kipua ja ojensi lääkkeen, sekä vesilasin, Kisulle istuutuen tämän viereen sängylle.

[Koji-Chan]

Lawrence katsoi sellin ovelle päin, kun Jester tuli sinne. Jaahas, että näin hyvää huolta sitten vangeista pidetään. Hyvä vain, ettei tarvitse nääntyä täällä. Hassua sinänsä, että itse poliisina nyt joutuu vangiksi. Mutta tosin rikollisliigan vain.
Hän seursi katseellaan Jesteriä, joka tuli viereensä.
"Olisiko sinulla sitten hyvä olo, jos olisi lyöty kovaa päähän?" kysyi.
Hän katsoi punaisilla silmillään hetken vesilasia ja pilleriä. Pitäisikö luottaa vai ei? Tuskin kumminkaan Jester häntä tappaisi. Niimpä hän otti sitten lasin ja pillerin. Kisu nielaisi pillerin ja joi vettä päälle. "Kiitos..." sanoi hiljaa.

[MissBakura]

Jester seurasi tarkkaan lääkkeen ottoa ja hymyili leveästi saadessaan kiitoksen.
"Ole hyvä, Kisu." Hän sanoi pirtsakasti ja otti tyhjän lasin Lawrencelta vieden sen pöydälle.
Jesse otti mukaansa tarjottimen ja kävi istumaan takaisin poliisin viereen. Tarjotinta hän piteli sylissään.
"Saisiko olla jotain muuta? Vaikkapa tätä." Hän hössötti valkaten yhdeltä lautaselta pienen muffinsin näköisen leivoksen ojentaen sitä Lawrencelle.
"Maistamaista. Se on hyvää. Tein sen itse." Jester olisi hyppinyt, jossei sylissä olisi ollut niin paljoa tavaraa.
Sellin toiselle puolelle oli ilmestynyt valkoinen kissa, joka katseli pää kallellaan omistajaansa ja vierasta. Se naukaisi ja läppäsi pienellä tassullaan kalteria.

[Koji-Chan]

Rence olisi toisaalta tahtonut mennä kauemmas Jesteristä, muttei kumminkaan jaksanut. Päätä särki ja muutenkin.
Hän otti muffinsin käsiinsä. Kauankohan täällä sitten joudutaan olemaan? Ystävät ja muut huolestuvat vielä, kun eivät tiedä missä ollaan.
"Hyvä on." myöntyi ja maistoi muffinsia, joka oli oikeasikin hyvää.
Nyt katse siirtyi kissaan, joka oli ilmestynyt tänne. Olikohan tuo se... Superpallo sitten? Että olikin viisas nimi kissalle annettu. No oli hänkin kisu, vaikka ei mikään eläin kokonaan ollut.

[MissBakura]

Jester taputti taasen riemastuneena käsiään saadessaan Lawrencen maistamaan tekeleitään.
"Nooh? Miltä maistuu?" Hän uteli ja nojasi toisen olkaan.
Jesse katsoi ylös Kisun kasvoihin nojatessaan tämän olkaan ja huomasi vasta sitten Superpallon ilmestyneen.
"Superpallo!" Jesse huudahti ja pikaisesti nousi ylös laskien tarjottimen sängylle paikalle, jossa oli istunut hetki sitten.
Hän säntäsi kissan luokse ja kyykistyi sen eteen.
"Katso, tuolla on uusi ystäväni Kisu. Sano hei Kisulle." Jester sanoi kissalleen paijaten sitä kaltereiden välistä ja väisti sitten niin, että Superpallo saatti nähdä Lawrencen.
Superpallo näytti hymyilevän ja naukaisi kuuluvasti nostaen toista etutassuaan. Se näytti vilkuttavan sängyllä istuvalle vieraalle.
"Katso Kisu! Se pitää sinusta." Jester katsahti Renceen ja vilkutti samalla tavoin kuin kissansakin.

[Koji-Chan]

Rence oli hetken hiljaa. "Hyvältä." vastasi lyhyesti. Häntä ihmetytti se, että Jester oli nyt oikein ystävällinen ja muuta.
Ja aika tuttavallinenkin, kuin hän ei olisi mikään poliisi vaan vaikka kolleega. Tuskin kumminkaan päästäisi menemään, kun hänhän voisi hyvin kertoa tämän piilopaikan sijainnin.
Jooh, oikein meni. Tuo kissa oli se Superpallo.
"Kissa kissasta pitää." hän totesi.
----------------------
lyhyttä..

[MissBakura]

"Ei aina. Kollikissat tappelevat usein tavatessaan." Jester keinutteli päätään puolelta toiselle.
"Ja kerroinkin Superpallon olevan valikoiva, että se on ihme jos tämä tyttö tykkää toisita kissoista." Hän jatkoi ja rapsutteli Superpalloa korvan takaa ja leuan alta.
Jesse vilkaisi Lawrenceen ja kurottautui kuiskaamaan kissalleen jotain. Kissa kipitti hakemaan avaimen, jonka Jesse oli heittänyt pois ja toisen omistajalleen. Jester hymyili ja nousi seisomaan hypelleen Rencen luokse.
"Tuletuletule. Näytän sinulle paikkoja." Hän sanoi ottaen toisen käsistä kiinni yrittäen nostaa tämän ylös ja saada mukaansa.

[Koji-Chan]

Lawrence kohautti olkiaan. Ei hän ihan normaali kissa kumminkaan ollut, kissapeto pikemminkin. Pieni leopardi. Aina ei osattu arvata sitä oikeaa eläintä ja kaikki eivät edes tiedä mikä oselotti on. Kerrankin joku kysyi, että eikö oselotti ole se valas... Hitto vie, se on kaskelotti. Eri eläin.
"Öh..?" mutisi ja nousi sitten seisomaan.

[MissBakura]

"Näytän sinulle huoneeni! Voimme sitten jotain kivaa (häröö..)!" Jester hihkui ja veti Lawrencen perässään ovelle.
Hän laittoi avaimen lukkoon kääntäen sen nätisti auki. Ovi avautui pitäen pienen narahduksen. Jesse otti avaimen lukosta ja laittoi sen housujensa taskuun. Hän piteli Kisua kädestä ja käveli ovea kohti, joka vei pois selliosastolta.
"Ei mene enää kauaa." Jester sanoi virnuillen.
Matkalla tuli vastaan muita liigalaisia ja he katsoivat enemmän kuin hämmästyneinä minne johtaja oli viemässä vankia. Ja miksei hänellä ollut käsirautoja tai mitään muutakaan? Onneksi sentään tämä oli riisuttu aseista.
"Olemme perillä, Kisu." Jesse avasi huoneensa oven ja päästi irti Lawrencen kädestä.
Hän koikkelehti ensin sisälle ja viittoi sitten Rencea tulemaan myös.

[Koji-Chan]

Rence tuli hämmenntyneenä vain perässä. Nyt voisi olla tilaisuus karata täältä, mutta ei ole kannattavaa. Ei ole mitään asetta ja on kaikki muut täällä. Hänet saataisi taatusti kiinni, kun ei edes tunne koko rakennusta.
Kisu katseli vastaantulijoita epäilevästi ja korvat hieman luimussa. Melkein sähisikin.
Animaagi nyökkäsi ja astui huoneeseen. Karkaaminen täältä olisi tosiaan hankalaa... Mutta täällä hän ei aio olla kauaan.

[MissBakura]

Huoneessa oli vihreävioletit tapetit. Kuviona oli raidat. Ensin tuli vihreä, sitten violetti raita, sitten taas vihreä ja violetti... Seinillä oli muutama kaunismaalaus vaaleasta ja tummasta kissasta. Huonekalut olivat tummaapuuta, joiden pehmusteet oli päälystetty purppuran värisellä kankaalla. Harva oli päässyt katsomaan Jesterin huonetta.
"Odotappa. Minulla on jotain sinulle." Jester viittoi Lawrencea tulemaan peremmälle ja kävi sulkemassa oven.
Hän teki kuperkeikan juostessaan isolle piirongilleen. Jos Jesse olisi käynyt lääkärillä tämä olisi varmasti todennut ADHD:n. Jester avasi piirongin alimman laatikon ja veti sieltä jotain kauniisti kilisevää ja pitkää. Hän piilotti sen sen selkänsä taakse ja meni Lawrencen luokse.
"Sulje silmäsi." Jesse sanoi hymyillen viattoman suloisesti kädet selän takana.
Kun Kisu oli epäröinnin jälkeen sulkenut silmänsä hän laittoi tämän ranteeseen toisen käsirautojen renkaista naksauttaen sen kiinni ja toisen laittoi omaan ranteeseensa. Lawrencella rengas oli vasemassa kädessä ja Jesterillä oikeassa.
"Hih, nyt et karkaa luotani, Kisu." Jesse hihitti ja halasi Kisua.

[Koji-Chan]

Lawrence katseli sisustusta. Huomasi ainakin mistä väreistä Jester piti... Hän oli kyllä kuvitellut toisen erilaiseksi. Ei hän osannut kuvitella, että toinen olisi tuollainen... Hilpeä, iloinen... Ei tulisi heti mieleen rikosliigan pomo.
Hän tuli hieman peremmälle huoneeseen, korvat hieman luimussa. Rence ei oikein osannut nut rentoutua mitenkään vaikka olisikin tahtonut. Ei sentään tarvinnut olla vain sellissä istumassa.
Rence epäili vähän aikaa, että pitäisikö sulkea silmät vai ei. Mutta hän sitten sulki. Ei Jester edes kunnolla mahtaisi hänelle mitään. Hän oli pidempi ja varmaan voimakkaampikin.
'Vit..' nyt sitten oltiin kiinni Jesterissä...

[MissBakura]

Jester katoi ylös Lawrencen kasvoihin ja näki happaman ilmeen. Hänen oma ilmeensa muuttui surulliseksi.
"Jos Kisu on huonolla tuulella, myös Jester on." Jesse sanoi, eikä enää halannut Rencea vaan seisoi tämän edessä naama peruslukemilla.
Hänen oli vaikea pitää vakava ilme, kun yleensä hymyili ja nauroi. Tästä tuli liikaa mieleen se kamala totinen persoona, jonka rippeet olivat vielä jossain tuolla.
"Äh! Pelataan vaikka Kimbleä niin Kisu piristyy!" Jesterin pokka ei pitänyt ja hän nyki ketjua itsensä ja Lawrencen välissä.
"Eikös juu?"

[Koji-Chan]

"Tämä on vain hämmentävää. Ensin minulta lyödään taju kankaalle ja nyt vain halailet minua. Ja sitäpaitsi olet varas - ja rikollisliigan pomo - ja minä olen poliisi." Lawrence sanoi. Ja hän oli sitäpaitsi aina epäilevä vieraita kohtaan. Ja ei luottanut heti.
Animaagi huokaisi ihan hiljaa. Häntä ei ihan huvittaisi pelata kimbleä tai muutakaan.
Lähinnä nyt selvittää ajatuksia lisää ja miettiä, että miten täältä pääsisi pois.