|
|
Post by Koji-Chan on May 28, 2009 17:26:32 GMT 2
Renceä huvitti Jesterin taistelut takkinsa kanssa.
Hän nyökkäsi. Kyllä hän voisi nukkua hyvin Jesterin vieressä. Ei se kamalan outoa ole mitenkään, vaikka eivät he olleet tunteneet kovinkaan kauaan. Silti Lawrence halusi tavallaan nukkua Jesin vieressä.
"Mennäänkö kohta vai milloin nukkumaan?" hän kysyi ja silitti Jesterin takkuisia hiuksia. Joskus hän aikoisi harjata ne.
"Niin kai sitten olen." Lawrence sanoi ja nousi seisomaan, pitäen tietenkin Jesteriä edelleen sylissään. Hän sitten laski tämän sängylle ja kävi istumaan viereen.
|
|
|
|
Post by MissBakura on May 28, 2009 18:16:45 GMT 2
Jester tarrasi kiinni säikähtäneenä Lawrencen paitaan, sillä harvemin häntä nosteltiin, varsinkaan näin yllättäen.
"Mennään nukkumaan.." Hän aloitti, mutta haukottelikin sitten äskeistä kauemmin, uneliaammin ja makeammin painaen sitten päänsä Kisun rintaan.
"... Nyt." Jesse jatkoi päädyttyään sängylleen.
Jester hieroi silmiään ollessaan selällään ja rapsutti päänahkaansa pehkonsa alta sujahtaen sitten liukkaasti tummanvihreän peiton alle.
"Tuletule, on täällä tilaa." Jesse hymyili ja siirsi peittoa vierestään joutuen hetken vetämään sitä pois Lawrenen takamuksen alta.
"Olet niin ihanan lämmin ja pehmeä, että minun on saatava sinut välttämättä viereeni." Hän sanoi vetäen peiton nenänsä ja suunsa päälle yrittäen näin peitellä punastumistaan.
Sänky ei ollut parisänky, mutta se oli normaalia 80cm levyistä yhdenhengen sänkyä hiukkasen leveämpi, joten siihen mahtui kevyesti kaksi vierekkäin, ehkä jopa kolme, jos olivat tarpeeksi pieniä.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on May 28, 2009 18:30:23 GMT 2
Lawrencestä Jester oli ollut hyvin kevyt. Tuskin tämä painoi paljoakaan, tai sitten hän oli vain vahva ja lihaksikas. Joka oli poliisin työssä täällä hyvä, kun rikolliset olivat milloin minkäkin laisia lihaskimppuja.
Rence meni peiton alle Jesterin viereen. Toivottavasti nämä käsiraudat ei oikein haittaa nukkumista... Ei ainakaan pysty paljoakaan kierimään, mutta eipä hän muutenkaan pyöri unissaan paljoa.
"No sitten yksinkertaisesti tulen viereesi, jos kerran sinun on saatava pakosti." animaagi sanoi hymyillen ja katseli Jesteriä punaisilla silmillään.
Ehkä tänne voitaisiin jäädä ihan lopullisesti...
Ainakin Jester tulisi pitämään siitä... Mutta miten kaverinsa sitten suhtautuvat?
No se jää nähtäväksi. Aika varmasti hän jää, mutta Rence aikoi miettiä vielä yön yli.
|
|
|
|
Post by MissBakura on May 28, 2009 19:18:19 GMT 2
Jester seurasi peitonreunan takaa Lawrencen peiton alle kömpimistä posket punoittaen ja hymyili.
"No sitten yksinkertaisesti tulen viereesi, jos kerran sinun on saatava pakosti."
"Kisu on paras kaikista!" Hän hyppi istualtaan joustavalla patjalla ja peitto valahti kasvoilta, kun unohti pitää sitä ylhäällä.
Jesse katsahti peittoon silmät suurina ja sitten Lawrenceen, jonka jälkeen valahti makuulle. Hän kierähti kyljelleen ja samalla päätyi Kisun kainaloon.
"Tuoksutkin niin miellyttävälle..." Jester mutisi hiljaa itsekseen ajattelematta lainkaan, että sanoi sen ääneen ja haukotteli uudemman kerran makeasti sulkien hetken kuluttua silmänsä.
Hän asetti kätensä Rencen rinnalle ja otti kevyen otteen tämän paidasta tuhisten jo sitten ollessaan unessa.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on May 28, 2009 19:33:16 GMT 2
Rence naurahti. Jester oli todella suloinen, kuin... Kuin pikkuveli.
Hän katsoi nukkuvaa Jesiä ja silitteli tätä vähän. Hiuksia ja poskea.
"Hyvää yötä Jester." hän kuiskasi.
Animaagi mietti sitä yhtä asiaa jonkin aikaa, kunnes nukahti.
(kelaus aamuun)
Aamu oli alkanut sarastaa ja kello läheni kymmentä. Lawrence rupesi heräilemään ja kääntyi selälleen.
Lawrence katseli kattoa ja muisteli hieman eilisiä tapahtumia.
|
|
|
|
Post by MissBakura on May 28, 2009 19:48:07 GMT 2
Jesterin ote Lawrencen paidasta oli irronnut jo aikoja sitten, mutta silti hän unissaankin pyrki nukkumaan mahdollisimman lähellä toista. Hän sai siitä ilmeisesti turvallisuuden tunnetta. Jesse kierähti kyljeltä selälleen ja ponkaisi siitä istumaan mutisten jotain sekavaa, ainoat selvät sanat olivat 'Mary' ja 'Kisu', jonka jälkeen retkahti takaisin tyynynsä päälle. Hän nukkui vielä hetken, mutta heräsi kuullessaan käsirautojen kilinän. Jester raotti silmiään vaivalloisesti ja varjosti silmiään auringon säteen osuessa ikkunasta suoraan kasvoilleen.
"Miksi verhot ovat auki.." Hän mutisi ja katsahti Lawrenceen.
Jesse piristyi heti tämän nähdessään ja hakeutui heti tiukasti animaagin viereen.
"Huomenta Kisu." Jester hymyili leveästi ja kietoi toisen kätensä Rencen ylitse halaukseen.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on May 28, 2009 20:03:14 GMT 2
Rence katsahti Jesteriin, kun tämä nousi. Ilmeisesti puhui unissaan.
"Huomenta Jester." hän toivotti ja halasi Jesiä takaisin. Yöllä animaagi oli päättänyt sen. Hän jäisi tänne. Jesterin takia. Ja täällä olo tuntui hyvältä. Tuntui tavallaan kodilta.
"Kuule Jes... Mietin tuossa yöllä, että..." Lawrence piti pienen tauon, kunnes sanoi.
"Tahtoisin jäädä tänne."
|
|
|
|
Post by MissBakura on May 29, 2009 16:38:15 GMT 2
"Huomenta Jester."
Jester painoi poskensa Lawrenceen ja huokaisi onnellisen näköisenä syvään.
"Kuule Jes... Mietin tuossa yöllä, että..."
Hän nosti äkkiä kasvona ja katsoi pikkuisen pelästyneenä toiseen, koska äänensävy kuulosti korvaan niin pahaenteiseltä.
"Enkai kuorsannut..?" Jesse kysyi äkkiä tähän väliin ja tapitti Rencen punaisia silmiä hätääntyneenä.
"Tahtoisin jäädä tänne."
Jester tapitti vielä hetken jähmettyneenä kunnes puhalsi ilmat, joita oli pidättänyt pitkän aikaa, ulos ja valui helpottuneena puoliksi pois sängystä.
"Mutta sehän on aivan ihanaa!" Hän huusi pompaten pystyyn sängyn reunalle.
"Kisu jää tänne seurakseni! Jippii!" Jesse hyppi riemusta ja kipusi sängyn päälle pomppimaan ja taputtamaan käsiään innokkaasti yhteen.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on May 30, 2009 13:01:20 GMT 2
"Oi et kuorsannut." Rence sanoi.
Hän hymyili, kun Jester näytti iloitsevan kovastikkin, kun hän jäi. Hienoa... Mutta mitenhän muut suhtautuvat sitte häneen? Epäilevästi vai miten? Olihan Lawrence ollut poliisi.
"Jes tahtoisin kumminkin ilmoittaa ystävilleni, että olen täällä. Etteivät he huolestu katoamisestani." animaagi ilmoitti.
"Jos se ei siis haittaa." hän jatkoi.
"Voit myös varmaan ottaa tämän raudan pois, kun en minä karkaa minnekkään. Lupaan."
|
|
|
|
Post by MissBakura on May 30, 2009 13:15:54 GMT 2
Jester hyppi sängyn joustavalla patjalla Lawrencen puhuessa, koska se olikin ollut odotettua hauskempaa. Hän hiljensi vauhtiaan ja lopulta risti ilmassa jalkansa ja laskeutui takamukselleen patjalle.
"Hyvä on, saat ilmoittaa, mutta! 1. Paikan sijaintia ei kerrota, 2... En keksi enää toista.." Tämä aloitti vakavasti ja kuulosti nyt enemmän rikollisjohtajalta, kunnes lapsenmielinen puoli palasi ja ilme oli hämmästynyt.
Jesse nauroi itsekseen sille, ettei keksinytkään mitään muuta hienoa sanottavaa ja hivuttautui istumaan Lawrencen viereen.
"Tahtoo reppariin. Mennään piirongin luokse!" Jester nousi polvilleen ja osoitti pientä boksia piirongin päällä virnistäen kuin merirosvo kapteeni konsanaan.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on May 30, 2009 13:24:05 GMT 2
Lawrence nyökkäsi.
"En tietenkään kerro. Se asia pysyy kyllä salassa." hän sanoi. Ei hän todellakaan kerro piilopaikan sijaintia. Ei voisi kuvitella edes kertovansa.
Animaagi otti toisen reppuselkäänsä ja lähti piirongille. Kun pääsi sille laski Jesterin selästään.
|
|
|
|
Post by MissBakura on May 30, 2009 13:34:17 GMT 2
Jester piteli tiukasti kiinni Lawrencesta tämän ottaessa hänet reppuselkään.
"Se lähestyy!" Jesse huusi kuin olisi leikkinyt jotakin ja osoitti puista piironkia.
Hän laskeutui pehmeästi toisen selästä ja nyki sitten ylös noussutta yöpaitaansa alemmas napaten sitten laatikon.
"Aarre.." Jester mutisi laatikon takaa ja avasi sen kannen nostaen sieltä pikkuruisen avaimen.
Hän tiputti muuten tyhjän laatikon lattialle ja nappasi Rencen käden, jossa rauta oli, muttei avannut sitä vielä, vaan loi ovelan katseen toiseen ja virnisti.
"Annappa minulle suukko, niin avaan tämän." Jester sanoi hymyillen kissamaisen katalasti ja viittoi vihjaavasti poskeaan.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jun 1, 2009 23:04:40 GMT 2
Lawrence hymyili itsekseen Jesterille. Ehkä hän joskus joutuisi leikkimään jotakin toisen kanssa, mutta eipä se haittaa. Kun olisihan se varmasti ihan mukavaa.
Hän katsoi hetken Jesiä. Toinen oli ovela tosiaan... Mutta mikäpä siinä. Kyllä hän voisi suukon antaa Jesterille kyllä.
Animaagi kumartui hieman ja antoi sitten suukon toisen poskelle.
"Onko hyvä?" kysyi hymyillen ja pörrötti vähän Jesin hiuksia.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Jun 4, 2009 15:50:48 GMT 2
Jester ei ollut ensin uskoa, että Lawrence todella teki mitä hän pyysi ja sen tajutessaan punastui kevyesti. Hän ei kyennyt aivan heti sanomaan mitään katsoessaan toiseen hämmästyneenä ja tyytyi nyökkäämään hymyillen ujosti. Jesse aikoi nyt toteuttaa lupauksensa ja avata lukon, mutta käsi alkoi juuri sillä hetkellä vapista sen verran, ettei avain millään mennyt sille tarkoitettuun reikään
"A-avaa sinä, minä en kykene." Jester sanoi nielaisten ja laittoi avaimen Lawrencen käteen, jota piteli, päästäen sitten äkkiä irti.
Hän nosti yöpaitansa kauluksen kasvojensa suojaksi, kun tunsi punastuvansa enemmän. Lawrence oli aivan liian ihana.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jun 6, 2009 13:56:20 GMT 2
Lawrence hymyili Jesterille. Tämä oli aika suloinen. Hän otti avaimen Jesiltä jka avasi lukon Hänen ja Jesin ranteesta. Rence laittoi avaimen lipastolle takaisin. "Kuule Jes. Tahtoisitko tulla mukaan? Ainakin minusta olisi mukavaa, jos tulisit." animaagi kysyi.
"Tahtoisin myös käväistä kotonani hakemassa pari asiaa." Lawrence sanoi.
"Voit tulla sinnekkin mukaan minun puolestani."
|
|
