|
|
Post by Koji-Chan on May 29, 2009 21:13:25 GMT 2
Kiyo halasi uudestaan Belusia takaisin. "Jatketaan matkaa, kun ollaan jo loppusuoralla." hän sanoi hymyillen ja lähti kävelemään talojen seassa. Paikka oli hieman sokkeloinen ja voisi eksyä, jos ei tuntisi paikkaa. Mutta olihan helppo nyt löytää hyvässä kunnossa oleva talo.
Tässä onnessaan vampyyri oli jo unohtanut Kain ja Hyen. Hän ei jaksanut välittää mistään sellaisesta nyt, kun oli iloinen saadessaan uuden ystävän.
Pian he saapuivatkin jo talolle ja punapää katsoi Belusia. "Perillä." hän sanoi ja avasi oven. (Pikku hitti ^^'') Kiyo odotti, että Belus menisi sisään ja tuli sitten itse perässä.
"Ryou?" Kiyo kysyi, kun ei ollut varma, että oliko veli kotona.
|
|
|
|
Post by Piichi on Jun 1, 2009 15:55:12 GMT 2
Pomppaako Ryou mukaan?
---------------------------------------
Belus katseli ympärilleen talossa ja ymmärsi mitä Kiyo oli tarkoittanut sanoessaan ettei asunto ollut kovin suuri. Poika astui muutaman askeleen peremmälle ja hymyili. Rakennus ei todellakaan ollut mikään linna, mutta Lusista se oli mahtava. Aivankuten talon lähimaastokin, nuorukainen vain jostain syystä piti siitä.
-------------------------
Himo lyhyt -.-
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jun 1, 2009 23:00:59 GMT 2
Kyl Ryou voi pompata, jos tahot x)
-----------------------------
Kiyo meni yhden myrskylyhdyn luokse ja laittoi sitä ns. vahvemmalle, että valoa tulisi enemmän. "Täällä on vähän hämärää aina. Päivälläkin, kun vampyyreina minä ja veljeni emme kestä auringonvaloa." punapää sanoi Belusille. Kiyo meni sitten pöydän luokse ja kävi istumaan tuolille. Hän viittoi Lusia tulemaan istumaan toiselle.
|
|
|
|
Post by Piichi on Jun 3, 2009 17:21:04 GMT 2
Lus seurasi Kiyon viittomia ja istahti vapaalle tuolille. Poika heilutteli hetkisen levottomasti jalkojaan, mutta nosti ne sitten ristiin tuolille. Hän oli aina vihannut istumista jalat suorina. Belus katseli edelleen kiinnostuneena ympärilleen ja joka vilkauksella talo näytti kodikkaammalta.
Ryou raotti silmiään kuullessaan jonkun huutavan hänen nimeään. Oliko Kiyo tullut kotiin? Mitäköhän kello mahtoi olla? Melko kauan hän ilmeisesti oli nukkunut. Vielä puoli unessa vampyyri nousi patjalta ja tallusti puolipukeissa toiseen huoneeseen.
"Huomenta Kiyo, missä sinä..." Ryoun mumiseva lause jäi kesken kun silmät osuivat vihreähiuksiseen poikaan, joka istui Kiyon kanssa pöydän ääressä.
"Kukas tuo on?" vampyyri kysyi hieman hölmistynyt ilme kasvoillaan.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jun 3, 2009 17:31:28 GMT 2
"Hei Ryou." Kiyo tervehti hymyillen veljeään, joka oli tainnut herätä juuri. Ainakin ihan näytti siltä.
"Hän on Belus, uusi ystäväni. Hänellä, kun ei ole muuta paikkaa, joten lupasin, että hän saisi tulla tänne milloin tahtoi." vampyyri sanoi ja näytti tahallaan hieman viettomalta, että Ryou suostuisi siihen taatusti.
"Niin Belus, hän on veljeni Ryou." punapää sanoi Lusille.
|
|
|
|
Post by Piichi on Jun 3, 2009 17:47:50 GMT 2
Belus tuijotti hetkisen säikähtäneenä Ryouta, koska ei ollut tajunnut tuota Kiyon veljeksi. Eiväthän he näyttäneet mitenkään samanlaisilta. Kun kuitenkin kuuli, että kyseessä oli Kiyon veli rauhoittui poika nopeasti. Unisen vampyyrin tuijottaminen kuitenkin jatkui. Ei jostain ihmeen syystä pystynyt tervehtimään, tuijotti vain uteliaasti.
Tilanne valkeni Ryoulle ja unisuuskin alkoi pikkuhiljaa kaikota. Vampyyrin kasvoille levisi lempeä hymy. Tälläilnen oli aivan Kiyon tapaista, mutta sen takia pikkuveli oli Ryoun puolelleen saanutkin. Belusin ulkomuoto hieman ihmetytti vampyyriä. Suu oli tikattu kiinni ja kahle kaulassa. Ryouta puistatti jo ajatella mistä ne olivat peräisin. Kuitenkaan hymy ei kaikonnut ja vampyyri katseli vuoroin Lusia vuoroin Kiyoa.
"Päivää vain Belus, hauska nähdä silloin tällöin uusia kasvoja." Ryou tervehti ystävällisesti. "Ja Kiyo, veikkaan ettei minulta olisi edes kysytty, mutta Lus saa minunkin puolestani tulla mielensä mukaan" vampyyri virnisti.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jun 3, 2009 17:59:09 GMT 2
Kiyoa hymyilytti väkisinkin, kun hän näki veljensä hymyn. Siitä hän tiesi, että asia kyllä sopisi Ryoulle. Vaikka ei tällä olisikaan mitään valittamista niin kyllä punapää tahtoi, että velikin viihtyisi täällä ja tällekkin sopisi, ettei tämä jostain syystä vaikka lähtisi.
"Mukavaa, kun se sopii sinullekkin." hän sanoi ja kääntyi Belusiin päin. Kiyo oli aika varma, että veli oli ihmetellyt Lusin ulkonäköä. Oli hänkin hieman, mutta ei toverin ulkonäöllä ollut mitään väliä.
|
|
|
|
Post by Piichi on Jun 3, 2009 18:06:32 GMT 2
Heti kun Belus oli nähnyt Ryoun hymyilevän olisi hän halunnut tuotakin rynnätä halaamaan. Ei Ryoukaan voinut mistään suunnasta olla ilkeä, joten huoleen ei ollut syytä. Lusin kasvoille nousi jälleen iloinen hymy ja nosti kätensä kevyeeseen vilkutukseen Ryouta kohden, sillä ei turhaan aikonut puhua vaikka olikin kyseessä uusi tuttavuus. Tervehdittyään katse kääntyi Kiyoon ja hymy levisi entisestään.
Ryou hymyili vilkutukselle ja ymmärsi ettei Belusia varmastikkaan huvittanut puhua. Hieman karusta ulkonäöstä huolimatta tuo poika vaikutti melkoisen mukavalta. Ryou haukotteli viimeisetkin unen rippeet pois ja samalla tajusi, että kuljeksi pitkin taloa puolialastomana. Virne levisi vampyyrin huulille.
"Jos teitä ei haittaa niin käväisen pukeutumassa" Ryou sanoi ja vastausta odottamatta asteli makuuhuoneen puolelle.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jun 3, 2009 18:34:02 GMT 2
"Mene vain." Kiyo sanoi veljelleen ja katsoi Belusiin hymyillen lempeästi. "Minähän sanoin, ettei tarvinnut huolehtia." hän sanoi ja pörrötti vähnä Belusin vihreitä hiuksia.
"Niin täällä on siis vain kaksi huonetta. Tämä ja tuo minne Ryou meni, ja se toimii tavallaan makuuhuoneena." vampyyri kertoi Belusille, että tämä nyt tietäisi mitä oli missäkin. Täytyihän pojan se nyt tietää, jos täällä tulisi välillä asumaan. Kiyo oli kyllä onnellinen siitä, että oli saanut Belusista ystävän itselleen tai ainakin toista piti ystävänä.
|
|
|
|
Post by Piichi on Jun 4, 2009 19:08:53 GMT 2
Belus nyökkäsi hymyillen. Turhaan hän todellakin oli ollut huolissaan. Ryou vaikutti melkoisen mukavalta tyypiltä, kuten veljensäkin. Naurahdus vieri Lusin huulilta kun Kiyo pörrötti hänen hiuksiaan. Nuorukainen hätkähti hieman omaa nauruaan. Ei sitä nimittäin koskaan aitona ollut sattunut kuulemaan. Belusilta kesti hetken tajutakkin, että oli juuri nauranut. Sen kuitenkin tajutessaan tuli entistä iloisemmaksi.
Lus nyökytteli ja kuunteli tarkasti talon ns. esittelyn. Pitihän hänen tietää missä mikäkin oli jos täällä aikoi välilä asustella. Kiyo taisi ajatella samoin, kun selitti tarvittavan. Ainoa asia kuitenkin joka loppujen lopuksi pyöri nuorukaisen päässä oli se, että hän oli saanut ystävän.
Ryou penkoi lipaston laatikoi etsien jotain päälle pantavaa. Samalla kuunteli sivukorvalla toisessa huoneessa istuskelevan kaksikon keskusteluja ja hymyili. Oli oikeasti melkoisen mukavaa nähdä uudet ystävälliset kasvot. Kovinkaan monta ystävällistä ei nimittäin ollut pitkään aikaan tullut vastaan. Ryou löysi sopivan t-paidan ja vetäisi sen nopeasti päälleen. Housuiksi kävivät eiliset mustat. Vaikka vampyyri olikin valmis, jäi hän silti nojailemaan makuuhuoneen lipastoon.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jun 4, 2009 19:32:52 GMT 2
Kiyo oli iloinen, kun Beluskin oli onnellisen oloinen. Oli ihanaa sitten tehdä joku noin onnelliseksi. Toinen oli naurahtanutkin..."Belus, oletko nyt onnellinen?" Kiyo kysyi, vaika se näkyi ihan monen kilometrin päähän. Lushan säteili suorastaan ja näytti tosiaan olevan hyvin hyvin onnellinen.
"Jos muuten tahdot jotain niin ilmoita siitä vain. Ja jos tulet päivällä tänne, kun nukumme voit kyllä herättää minut." punapää kertoi vielä. Missähän se velikin nyt viipyi... "Hei Ryou, mitä jäit kuhnimaan?" hän naurahti.
|
|
|
|
Post by Piichi on Jun 5, 2009 17:16:01 GMT 2
Belus joutui hetkisen miettimään Kiyon kysymystä. Oliko hän onnellinen? Taisi hän olla. Vastaukseen päädyttyään avasi huulensa raolleen. Tämä olisi asia jonka voisi ilmoittaa äänen.
"Ole...n onnelli..nen" Lus totesi ja jatkoi hymyilyään. Nuorukainen kuunteli Kiyon neuvot ja nyökkäsi. Nyt hänellä taisi olla ns. koti.
Ryou havahtui kuullessaan Kiyon äänen ja pörrötti hiuksiaan. Vampyyri tallusti virnuillen takaisin kaksikon luokse.
"Joko nyt tuli ikävä?" Ryou naurahti ja käveli pöydän viereen. "Anteeksi, taidan olla vielä vähän väsynyt." totesi ja istahti Kiyon syliin puoliksi pöydällä röhnöttäen. Vampyyri keltaiset silmät töllöttivät jokseenkin kiinnostuneina Belusia.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jun 5, 2009 22:41:13 GMT 2
"Mukavaa kuulla." Kiyo sanoi iloisesti. Ihanaa, että toinen oli onnnellinen. Ja hänen ansiostaan. On ihanaa tosiaan tehdä muita onnellisiksi, kun samalla sitten tullaan itse. Varsinkin Belusin kaltainen, joka ei varmaan ole oikein onnellinen ollut.
Vampyyri katashti Ryouhun. "Tottakai tuli." hän naurahti.
"Etkö nukkunut hyvin vai?" punapää kysyi. Pian hän keksikin...
"Sinua pitäisi sitten piristää." Kiyo sanoi ja koitti kutittaa veljeään.
|
|
|
|
Post by Piichi on Jun 6, 2009 17:32:17 GMT 2
Belus tuijotti takaisin Ryouhun pää kallellaan, suurin piirtein samanmoinen ilme kasvoillaan. Mitä tuo vampyyri oiken möllötti? Ei Lusia kauaa kuitenkaan jaksanut ihmetyttää kun alkoi hihittää Ryoulle joka joutui Kiyon kutituksen kohteeksi. Vampyyrihän sätki kuin kala kuivalla maalla.
Ryou kääntyi katsomaan Kiyoon.
"Kyllä minä hyvin nukuin, mutta joku hemmetin punapää tuli ja herätti." vampyyri mutisi mukamas vihaisena. Ilme muuttui kuitenkin nopeasti huvittavan epätoivoiseksi ja Ryou alkoi kiemurrella Kiyon sylissä koittaen paeta kutittavia käsiä.
"Eijeijeiiii! Ei saa kutittaa!" vampyyri ulisi väkisin ulos tulevan naurun seasta.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jun 6, 2009 19:54:32 GMT 2
"Koska muute nukkuisit koko yön ja valittaisit huomenna ettet saanut unta." hän hymähti.
Kiyo naurahti Ryoulle ja kutitti vielä hetken. Ryou ei siis kestänyt kutitusta, heh. "Joo lopetan." punapää sanoi hymyillen. Kiyo kietoi kätensä veljensä ympärille ja nojasi tämän selkään. Hän nojasi toisella poskellaan niin, että näki Belusin.
"Et pääse pois." vampyyri naurahti.
|
|
