|
Post by Piichi on Jun 10, 2009 17:47:09 GMT 2
Belus katseliveljeksiä jotakuinkin kateellisena. Hänellä kun ei yhtään sukulaisia ollut, ei yhtäkään. Ei nuorukainen kuitenkaan kaunaa jaksanut mutristella. Nyt hänellä oli ainakin kaksi ihmistä joita tulisi melko varmasti pitämään kuin sukulaisinaan. Lus naurahti vielä ja vilkaisi taasen ympärilleen talossa.
Ryou huohotti kutituksen aiheuttaman naurun jäljiltä. Lempeä hymy levisi vampyyrin kasvoille kun Kiyo kietoi kädet ympärille ja sanoi ettei Ryou pääsisi pois. Isoveli laski kätensä pikkuveljensä käsille ja naurahti. "En minä pois haluaisi päästäkkään" vampyyri sanoi ja vilkaisi Belusiin. Tuota poikaa kävi heti sääliksi ja Ryoun olikin pakko hymyillä Lusille niin lempeästi ja ysstävällisesti kuin pystyi, se oli ikään kuin refleksi. --------------------------------------- sori kun vastaamisessa kesti. Mulla oli muutama kaveri vanhasta kotikaupungista kylässä iin en päässy koneelle.
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jun 10, 2009 18:04:41 GMT 2
Joo, ei mitään n____n ------------------------------
Kiyo hymyili myös Belusille. Osalti ihan tahallaan ja osalti veljen takia. "Hyvä, muuten minä ja Belus jahtaisimme sinua niin kauan kunnes saamme kiinni. Ja sen jälkeen kutitamme sinua yhdessä." punapää uhkasi ja katsoi Belusiin päin. "Eikö niin?" hän kysyi vielä tältä, tietenkin ihan vitsinä. Kiyo kiristi hieman otettaan, ettei Ryou varmasti pääsisi häneltä karkuun. Häntä säälitti se, ettei Lusilla tainnut olla perhettä. Kun tiesi itse miltä se tuntui, mutta hän oli alkanut pitää Lusia tavallaan pikkuveljenään tai muuna sukulaisena,
|
|
|
Post by Piichi on Jun 11, 2009 19:45:37 GMT 2
Belus loihti kasvoilleen ilkikurisen ilmeen ja nyökkäsi. Hän tiesi, että Kiyo vain vitsaili, mutta nuorukainen oli mukana vitsailussa kun Kiyo häntä siihen tavallaan pyysikin. Lus naurahti pienesti ja nuolaisi huuliaan. Saamarin tikit, kun saivat heti huulet kuivumaan. Lus kallisti päätään ja katseli kahta vampyyriä itseään vastapäätä hymyillen. Kaikki oli loistavast.
Ryou naurahti. "Juoksisitte kiinni? Neljä kutittavaa kättä?" vampyyri kyseli mukamas kauhistuneena ja alkoi rimpuilla Kiyon sylissä. Rimpuilu kuitenkin loppui kun pikkuveljen ote Ryoun ympärillä tiukentuin. Vampyyri hymähti ja lössähti pöydälle kädet puuskassa. "Tämä on epäreilua" sanoi ja virnisti.
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jun 11, 2009 21:08:28 GMT 2
Kiyo naurahti. Ihanaa todellakin, että Ryoun kanssa oltiin nyt sovussa, kun ollaan oltu monta vuotta riidoissa. Tämä paransi kaikki ne vuodet. Siis se, että veli asui saman katon alla ja oli ihana. "Mutta Ryou, taidat kumminkin olla meitä vahvempi." punapää sanoi. Hän olisi voinut vaikka nukahtaa tähän nojaten veljeensä, mutta piti itsensä hereillä, kun oli vieraskin. "Mutta emme me sinua kutita, jos et lähde minnekkään karkuun." punapää naurahti.
|
|
|
Post by Piichi on Jun 13, 2009 17:01:55 GMT 2
Belus kilisytteli käsissään olevia kahleiden pätkiä ja katseli pää kallellaan Kiyoa ja Ryouta. Haukotus kiiri Lusin huulilta ja nuorukainen hiraisi silmiään. Ärsyttävää, juuri silloin kun hän oli päättänyt valvoa koko päivän, tapaa hän illalla uuden ystävän joka sattumoisin on yön elävä. Silloin häntä sitten alkaa väsyttää. Lusi suu vääntyi mutruun.
Ryou nyökkäsi. "Olen kymmenen kertaa vahvempi! Vapiskaa muskeleitani!" vampyyri poseerasi ja virnuili. Ryou huokaisi kun kuuli ettei karkuun lähdöstä tulisi mitään. "Ei kai siinä sitten muu auta kuin istua tässä niin kauan että sinun takapuolesi puutuu" mutisi Kiyole ja huomasi Lusin haukotuksen. Poikaa taisi väsyttää.
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jun 13, 2009 17:14:15 GMT 2
Kiyo naurahti. "Minulle riittää se, ette karkaa tosiaankaan." hän sanoi ja vilkaisi Belusiin. Poikaa väsytti aika varmasti. "Hei Belus, voit kyllä mennä nukkumaan, jos sinua väsyttää." punapää sanoi ystävällisesti ja hellitti otettaan Ryousta, että tämä voisi nousta jos tahtoi. "Makkari on tuolla oven toisella puolella." vampyyri kertoi ja viittoi ovea, joka vei makkariin. Menkööt nukkumaan vain, jos väsytti. Ei täällä tarvitse valvoa.
|
|
|
Post by Piichi on Jun 18, 2009 19:31:46 GMT 2
Belus empi hetken. Eikö se olisi ihan hirveän epäkohteliasta? Vaikka Kiyo olikin antanut luvan? Kuitenkin nyökkäsi ja kömpi ylös tuolista. Kävellessään vampyyrien ohi Lus pysähtyi. Poika tallusti hiljaisena Kiyon viereen ja halasi ystäväänsä. Lyhyen rutistuksen jälkeen Belus kääntyi kohti Kiyon sylissä istuvaa Ryouta. Emmittyään muutaman sekunnin, kiertyivät nuorukaisen kädet toisenkin vampyyrin ympärille halaukseen. Kyllähän Ryoukin halauksen ansaitsi. Lus tallusti Kiyon osoittaman huoneen ovelle ja kääntyi vielä katsomaan veljeksiä hymyillen. "Hyv..ää yö..tä" poika sanoi ja astui makkariin. Jonkin aikaa ympäristöään tutkittuaan, Belus kömpi patjalle ja nukahti melkein samoin tein.
Ryou nyökkäsi yhtyäkseen Kiyoon. Tietysti Belus voisi mennä nukkumaan. Oikeastaan Ryou oli sitä mieltä, että noin nuoren pitikin. Vampyyri tunsi Kiyon otteen heltyvän, kuitenkaan isoveli ei aikonut lähteä minnekkään lämpimästä sylistä. Belusin halatessa Kiyoa Ryoun oli pakko hymyillä. Miten pikkuveli teki tuon? Sai melkeimpä kaikki pitämään itsestään. Vampyyrin kasvoille nousi hämmästynyt ilme kun poikä halasi häntäkin. Hän ei edes tajunnut vastata halaukseen, tuijotti vain hämmästyneenä halaajaansa. Edes silloin kun Belus sanoi hyvää yötä ja katosi huoneeseen, Ryou ei osannut edes hymyillä. Koskakohan viimeksi vampyyrin kasvoilla oli ollut noin hämmästynyt ilme. Kukaan muu kuin Kiyo ei ollut koskaan halannut häntä, siis oikeasti halannut. Ryoun katse hämmästynyt katse kääntyi pikkuveljeen, ikään kuin selitystä odottaen.
|
|