|
|
Post by Koji-Chan on Dec 29, 2008 13:26:36 GMT 2
Kai seurasi katsellaan Tapionia, mutta pysyi aivan paikallaan. Miksie se hyökkäisi jo, hänhän antoi luvan hyökätä. Käyttäisi pässi sitä hyödykseen. Vampyyri hyökkäisi pian itse ja söisi sitten käristettyä suden koipea. Heh...
Vampyyri mulkaisi Tapioniin. "Hyvä on, jos sinä et hyökkää niin minä hyökkään." kuului vampyyrin huulilta ja tämä kohotti kätensä. Kämmenen päälle ilmestyi tulipallo, se ei ollut tyypillinen kauniin kellertavän-oranssi, vaan sinisen sävyinen. Nopealla liikkeellä Kai heitti sen ihmissutta kohti.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Dec 29, 2008 14:13:12 GMT 2
Tapion murahti itsekseen maassa ja höristi korviaan kuullessaan Kain puhuvan ja nosti äkkiä päänsä huomaten sinisen tulipallon jo syöksyvän kohti hurjaa vauhtia. Ihmissudella ei ollut aikaa miettiä mitä tehdä, se vain yritti parhaansa mukaan väistää tulen. Lieskat ehtivät kärventää oikean kyljen karvoja ja muuttaa ne mustiksi. Tapion katsahti kylkeään ja katsoi sitten raivoissaan Kaihin ulvoen etkisen kovaan ääneen. Enää ei tuli tai hopea saanut sutta varomaan, vaan se lähti juoksemaan pitkillä askeleilla kohti vampyyria. Matkalla se haukkui varoittavasti ja yritti saada kiinni viikatteen varresta. Voimat tuntuivat hiipuvan pikku hiljaa hopean läsnäollessa, mutta Tapion yritti silti.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 29, 2008 14:23:37 GMT 2
Kai oli tyytyväinen, kun isku osui. Vaikka ei ihan halutulla tavalla. Ainakin osui ja susi lähti hyökkäämään.
Vampyyri puristi viikatetta lujammin ja keltaiset sielunpeilit pysyivät ihmissudessa. Kai virnisti hieman ja rupesi kuumentamaan ilmaa lähellään. Se vei hieman voimia, mutta onneksi oltiin käyty juomassa ennen tätä.
Kai koitti iskeä viikatteellaan Tapionia, ennen kuin tämä tarttuisi viikatteen varteen.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Dec 29, 2008 15:10:20 GMT 2
Tapion alkoi läähättää, kun Kai kuumensi ilmaa, paksussa turkissa oli muutenkin kuuma. Kuumuus ei kuitenkaan estänyt hyökkäämistä. Viikatteen heilahtaessa susi kierähti sivuun ja yritti ottaa hampaillaan kiinni vampyyrin jalasta.
----------------------
Voi leidi ku tuli lyhyt! ;D
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 29, 2008 15:19:24 GMT 2
Kiyo oli katsellut hiljaa taistelua. Hän olisi tahtonut auttaa, mutta Tapion oli se pulma. Tämä saattaisi hyökätä hänen kimppuunsa. Joten Kiyon täytyi tyytyä katsojan rooliin.Vampyyri huokaisi hiljaa.
Kai saikin tuntea ihmissuden hampaat pohkeessaan ja irvistikin. Ei hän nyt viitsinyt tietenkään huutaa pikkuveljensä edessä.
"Saakelin piski..." Kai kirosi, mutta pian irsivstys muuttui irvistyksen ja virneen sekoitukseksi. Ja hän koitti koskettaa viikatteensa terällä Tapionin selkää, osui tai ei vampyyri koitti vielä iskeä viikatteellaan, jonnkkin mihin osuisi.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Dec 29, 2008 15:32:38 GMT 2
Tapion oli tyytyväinen saadessaan kostaa turkkinsa palamisen ja piti kovempaa kiinni Kain jalasta. Veri virtasi ihmissuden suuhun ja se maistui.. Kuolleelta. Karvat suun ympäriltä värjäytyivät punaisiksi verestä, kun susi päästi irti nähdessään viikatteen jälleen lähestyvän. Hopea oli vienyt sen verran voimia, että väistäminen sekä reagoiminen oli hitaampaa ja viikatteen terä ehti viiltää naarmun ihmissuden ihoon. Susi ulvaisi kivusta ja murisi sitten ärhäkästi vampyyrille. Hopean koskettamaa kohtaa alkoi kirvellä mielettömästi ja kipu pakotti Tapionin maahan kyljelleen. Isku oli osunut samaiseen kylkeen, josta karvat paloivat hetki sitten. Jälki oli ilkeän näköinen. Se punoitti ja vuosi verta. Haava oli syvä.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 29, 2008 15:47:42 GMT 2
Kiyo melkein putosi oksalta nyt oli mentävä apuun, pakko mikä pakko!
Kai katsahti Tapioniin, mokoma susi. Haavaan koski ilkeästi kyllä, mutta vampyyri nieli kipunsa. Hän ei tahtonut näyttää tietenkään heikolta kenenkään silmissä. Varsinkaan vihollisten.
Kiyo hyppäsi laskeutui oksalta ja juoksi nopeasti Kain ja Tapionin väliin. "Älä koske häneen! Minut voit sitten tappaa, kun tulen tapaamaan sinua. Olet aiheuttanut Tapionille jo tarpeeksi kipua, eikö se riitä!?" punatukkainen sanoi ja katsoi isoveljeään silmiin. Onneksi Kai ei tiennyt sitä, että Ryou oli lupautunut tulemaan mukaan ja tämä oli vielä sanonut, että suojelisi häntä.
Kai tuhahti, mutta totta. Ei hänen nyt tarvitsisi tappaa Kiyoa ja tuo susihan saattaisi veljen kimppuun käydä. Vampyyri voisi sitten Kiyon jälkeen tappaa suden, ainakin kuolisivat yhdessä. Vampyyri virnisti vielä mielessään, jos tuo Tapion on kunnollinen... Hän kertoisi Kiyolle varmasti mitä oli tehnyt Kain kanssa, joten... Heh, saisi veli vähän kärsiä.
"No, nähdään Kiyo sitten kartanolla." Kai sanoi ja katosi usvaan.
Kiyo huokaisi ja kääntyi varoen Tapioniin päin.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Dec 29, 2008 16:14:40 GMT 2
Tapion ei jaksanut avata edes silmiään. Kuume se nousi sudellekkin. Haava kyljessä ikäänkuin eli, se liikkui hieman ja alkoi vaihaa väriään violetiksi. Verta valui edelleen. Tapion kuuli Kiyon huutavan ja sitten Kain puhetta. Hän avasi vaivoin silmänsä ja nosti päätään hieman. Ihmissusi yritti murista lähellä olevalle vampyyrille, mutta hopea oli vienyt hetkessä kaikki voimat osuessaan ihoon. Kain lähdettyä Tapion laski päänsä maahan ja hengitti tiheeän tahtiin. Suden kieli lepäsi maassa ja silmät olivat jälleen ommistettuina.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 29, 2008 16:21:36 GMT 2
Kiyo katsoi hetken Tapionia. Hän ollenkaan tiennyt mitä pitäisi tehdä, kun ei ollut mitään erikoista mukana. Vampyyri kävi varovaisesti polvilleen (sillain ihmeellisest, mite kukaa järkevä ei pysty istumaan XD, mut ei iha sillee ku se yks tollo..) istumaan ja laittoi varovaisesti ihmissuden pään syliinsä.
"Tapion..." Kiyo sanoi hiljaa ja silitti varovaisesti Tapionin päätä. Hän toivoi, että toinen selviäisi. Tietenkin. Ei toinen saa kuolla, ei moniin moniin vuosiin. Mielummin ei koskaan... Ihmissudethan saattoivat muuttua vampyyreiksi, kun kuolivat... Niin saattoivat. Kiyo tunsi, että hänen silmänsä rupesivat kostumaan. "Selviät kyllä..."
|
|
|
|
Post by MissBakura on Dec 29, 2008 16:48:24 GMT 2
Tapionin korvat heilahttivat hänen kuullessa toisen lausuvan nimensä ja pakotti silmäsä auki. Kiyon kasvot eivät sanoneet mitään sudelle mitään, eivät olleet mitenkään tutut, mutta kuitenkin siitä tuntui, että tähän olentoon voisi luottaa.
"Olen.. Ihan kunnossa.." Ihmissusi sanoi ja näytti hymyilevän.
Hopeaa oli päässyt hiukan verenkiertoon ja se sai aikaan samanlaisen tilan kuin päihteiden käyttäjällä oton jälkeen. Suomeksi voisi siis sanoa, että Tapion oli pilvessä ja ei siksi hyökännyt Kiyon kimppuun. Susi nuolaisi Kiyon kättä, joka oli tullut lähelle kuonoa. Enää ei kieli ollut paksun kuolan peitossa, vaan oli lähes kuiva ja myöskin kylmä.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 29, 2008 17:01:40 GMT 2
Kiyo jatkoi Tapionin silittelyä. Toisen oli ihan pakko selvitä, Tapion ei saisi kuolla, muuten osa hänestä itsestään kuolisi myös. Ja sitten oltaisi taas kauan, todella kauan, ihan maassa, kun jos sydän särkyy se ei heti korjaudu.
"Sinun pitää levätä, että saisit voimaa takaisin." vampyyri sanoi ja pieni hymy nousi hänen kasvoilleen, kun tunsi ihmissuden nuolaisevan häntä. Kyynel vierähti Kiyon poskelle. Äh, miksi oliin niin herkkä. Kiyo tiesi olevansa liian herkkä, aivan liian herkkä.
"Tapion, voinko mitenkään auttaa sinua?" vampyyri kysyi ja oli valmis tekemään melkein mitä vain.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Dec 29, 2008 18:53:07 GMT 2
Tapion hengitti tiheään ja läähätti samaan tahtiin. Kuume sai olon tukalan kuumaksi ja välillä jäätävän kylmäksi. Tällä hetkellä susi olisi mielummin ollut pakastimessa.
Ihmissutena Tapion pystyi olemaan muulloin kuin täydenkuunaikaan, vai muutaman tunnin susimuodossaan ja Kain kanssa riekkumiseen oli mennyt hurjasti aikaa. Aurinko olisi varmasti jo noussut kunnolla taivalle, se vain ei näkynyt usvan lävitse metsään.
Tapion koetti kertoa haluavansa vettä, tai jotain, jolla kostuttaa rutikuivaa suutaan, mutta muutos takaisin ihmiseksi oli käsillä. Korvat katosivat pian, samoin suden silmät ja turkki. Häntä hävisi viimeisenä.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 29, 2008 19:00:13 GMT 2
Kiyoa ei olisi haitannut vaikka aurinko olisi päässyt kunnolla usvan läpi, kyllä hän nyt tunsi sen, mutta ei tehnyt mitään. Ei auringossa oikeastaan mitään pahaa ollut tai sen valossa, UV-säteily se paha oli. Tapionin takia vampyyri olisi voinutkin palaa poroksi tuhkaksi.
"Tapion, miten voit nyt?" Kiyo kysyi, muttei vieläkään lopettanut kultansa silittelyä. Hän oli huojentunut, kun toinen näytti ainakin voivan paremmin.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Dec 29, 2008 19:18:28 GMT 2
"Hyvin.. Kai. Päähän vain koskee hieman." Tapion sanoi hymyillen ja laittoi sitten kätensä vuotavan haavan päälle, joka oli muuttunut väriltään sinisen violetiksi.
"Tarkoitukseni oli olla muuttumatta sinun nähden, mutta.. Näin sitten kävi." Hän hymähti ja puri hammasta, kun kipu kyljessä paheni.
Mies nosti vapaan kätensä, joka vapisi hiukan ja otti kiinni Kiyon leuasta vetäisten tämän kasvot lähelle omiaan ja painoi kevyttäkin kevyemmän suudelman vampyyrin huulille.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 29, 2008 19:27:45 GMT 2
"Hyvä ettei pahempaa." Kiyo sanoi hymyillen. Hän oli nyt onnellinen hyvä, että toinen oli selvinnyt.
"Sille ei voi enään mitään pääasia, että nyt olemme molemmat elossa."
Vampyyri sulki silmänsä tuntiessaan toisen huulet omillaan ja vastasi tähän suudelmaan. Käsikään ei enään silittänyt Tapionin päätä. Täältä perkulen metsästä ei varmaan helposti päästä pois, jos aurinko paistaa. Muttä hälläväliä, ei haittaa ollenkaan.
|
|
