|
|
Post by Piichi on Dec 31, 2008 15:41:21 GMT 2
Ryoun keltaiset silmät suurenivat joka suuntaan.
"Miten teit tuon?" isoveli kysyi ja virnisti. Sen oli pakko olla joku pila. Ei Kiyo oikeasti noin hyvin voinut matkia Kaita sehän olisi imitaation huippu. Ryou nojautui lähemmäs pikkuveljeään ja kävi tuon kasvot läpi. Kyllä se Kiyo oli eikä vain naamiais pukuinen Kai.
"Kyllä sinä ihan Kiyo olet. Oikeasti miten teit sen?" vanhempi kysyi ja naurahti, ei tuollaisella voinut olla nauramatta.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 31, 2008 15:51:42 GMT 2
Kiyo naurahti Ryoun ilmeelle. "Tajusin kerran, että pystyn hyvin matkimaan erilaisia ääniä ja harjoittelulla." hän kertoi ja naurahti vielä veljensä reakoinnille. "Niin olen, olen ihan Kiyo enkä mikään Kai. Kai olisi paljon pidempi." Kiyo sanoi, lopun hieman katkerasti. Itse hän oli tälläinen pätkä muihin verrattuna.
Vampyyri mietti mitä muuta voisi matkia... Ei hän keksinyt, joten toinen saisi ehdottaa, jos hän ei keksisi itse.
|
|
|
|
Post by Piichi on Dec 31, 2008 15:58:24 GMT 2
Ryou innostui Kiyon taidoista ja näytti aivan pikkupojalta kun suu oli iloisessa hymyssä ja silmät loistivat innostuksesta.
"Matki..Matki vaikka..öö...Ednaa!" vanhempi sanoi ja vaikutti ennenmminkin kyllä nuoremmalta. Pieni kateuden pistos käväisi. Miksei hän voinut osata tuollaisia juttuja? Osasihan Ryou tehdä erillaisia sirkus temppuja mutteivät ne juurikaan imitaatio taitoa vastanneet.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 31, 2008 16:06:37 GMT 2
Kiyosta oli kyllä mukavaa osata imitoida hyvin, kun muuta erikoista ei oikein osattu. Esimerkiksi miekkailutaidot eivät kauhean hyvät olleet tai taistelutaidot yksinkertaisesti. Siis Ednaa...
"Ketä muita? Vai haluatko kuulla miltä itse kuulostat?" Kiyo kysyi, yllätys yllätys Ednan äänellä. Kun eihän itse kuullut miltä oma ääni oikeasti kuulosti vaan sen kuuli erilaisena, joka oli sisänsä ikävää.
|
|
|
|
Post by Piichi on Dec 31, 2008 16:17:03 GMT 2
Ryou naurahti kun kuuli toisen puhuvan Ednan äänellä. Hetken vampyyri näytti miettiväiseltä. Oma ääni olisi kyllä hauska kuulla, mutta se saattaisi olla melko karmivaa.
"Joo..haluan kuulla" vanhempi sanoi ja valmistautui karmivaan koekemukseen. Ryou hymyili. Oli todella mukava viettää aikaa perheenjäsenten tai jäsenen kanssa tällä tavoin naureskellen. Se oli paljon mukavampaa kuin riitely tai nälviminen.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 31, 2008 16:47:01 GMT 2
"Älä vaikuta valmiiksi noin kauhistuneelta, minusta sinulla on ainakin ihana ääni." Kiyo sanoi hymyillen.
"No onko äänesi niin kamala?" hän kysyi ja katseli toisen kasvoja, että näkisi tämän reaktion. Sen todellakin tahtoi nähdä... Kiyo itse ei tietenkään tiennyt ihan miltä oma äänensä kuulosti, mutta oli pieni aavistus. Mutta eihän sillä paljoa väliä ole.
|
|
|
|
Post by Piichi on Dec 31, 2008 17:07:10 GMT 2
Ryou kuunteli toista hetkisen. Ei oma ääni niin kammottava ollutkaan. Silti herra irvisti ja peitti korvansa.
"Ei enempää! Selväksi tuli!" vanhempi sanoi virnuillen. Hän vilkaisi pimeälle taivaalle ja pohti hetkisen.
"Minäkin osaan joitain sirkustemppuja, mutteivät ne yhtä hauskoja ole kuin tuo imitaatio" Ryou mutisi hieman pettyneenä itseensä ja irvisti.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 31, 2008 17:13:20 GMT 2
Kiyo hymyili. "Ei äänesi ole kaua usko pois." hän sanoi puhuen jälleen normaalilla äänellään.
"Sirkustemppujen osaamisesta saattaakin jotakin hyötyä olla, mutta onko mitään hyötyä jos osaa imitoida hyvin?" vampyyri sanoi. Ei siitä suurta hyötyä ainakaan ole, ellei lasketa sitä, että pystyy hämäämääm joitakin, jos matkii vaikka eläimen ääntä.
"Hei voitko näyttää joitakin temppuja?" Kiyo kysyi pian.
|
|
|
|
Post by Piichi on Dec 31, 2008 17:20:22 GMT 2
Ryou virnisti ja kiipesi penkin selkänojalle. Hän henkäisi syvään ja nousi seisomaan käsilleen selkänojalle. Otti käsillään muutaman askeleen eteenpäin horjumatta.
"Imitaatiosta on kuule paljonkin hyötyä..öö..sillä voi...öö...Saa isoveljet nauramaan!" vampyyri sanoi ja katseli hymyillen Kiyoon, joka näytti siltä kuin olisi istunut katossa, näin käsillään seisovan Ryoun näkökulmasta.
"Ojentaisitko nuo raudan pätkä tuosta lattialta ja asettaisit ne jalkojen päälle niin, että ne ovat kengänpohjaa vasten?" isoveli kysyi apua ja nyökkäsi kahden lattialla lojuvan rautatangon suuntaan.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Dec 31, 2008 17:27:25 GMT 2
Kiyo meni parempaan asentoon ja katsoi veljeään. Käsillä seisominenhan on todella hyvä ja kiva taito.
"No ainakin on se hyöty. Sirkustemppujen osaaminenhan on myös todella hauskaa ja hienoa." nuorempi naurahti.
Nuorempi nyökkäsi, nousi ja meni hakemaan rautatangon. Mitähän nyt isoveli aikoi tehdä, no se varmaan selviää kohta. Kiyo nousi seisomaan penkille ja kurotti laittamaan rautatangon Ryoun jalkapohjia vasten. Joka ei ihan kamalan helppoa ollut, kun toinen on sen verran pidempi.
|
|
|
|
Post by Piichi on Dec 31, 2008 17:36:26 GMT 2
Ryou koukisti sen verran jalkojaan, että Kiyo saisi tangot paremmin jaloille. Keskittyneenä vampyyri lähti kävelemään kohden penkin reunaa seisoen edelleen käsillään tietenkin. Penkin ladalla päästyään varoen alkoi laskemaan jalkojaan maahan joiden päällä oli edelleen kaksi suoraa rautatankoa. Taidokkaasti kiepsähti ympäri. Heiman horjahtaen Ryou oli siirtynyt käsillä kävelystä rautajaloilla kävelyyn. Varovasti lähti kävelemään jolloin kepit upposivat hieman kenkiin. Pikkuhiljaa käveli nopeammin ja otti muutaman juoksuaskeleenkin.
"Ei tämä kamalan hienoa ole, mutta kelpaa viihdykkeestä jos on tylsää" isoveli totesi ja pysähtyi.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jan 1, 2009 2:08:48 GMT 2
Kiyo katseli hieman hämmästyneenä Ryoun temppuilua. Tuohan oli todella... Upeaa. Miten toinen oikein osasi? Isoveljellä täytyi olla todella hyvät käsilihakset... Hän itse ei osaisi ainakaan tehdä noin vaan kaatuisi ihan heti.
"Tuohan on todella hienoa ja noita temppujahan pystyy hyödyntämään hyvin vaikka taisteluissa. Imitoinnista ei siinä niinkään hyötyä ole... Mutta molemmat ovat tosiaan hyvää viihdettä." nuorempi selitti, hän oli oikastaan melkein unohtanut riitansa Tapionin kanssa.
|
|
|
|
Post by Piichi on Jan 1, 2009 19:54:12 GMT 2
Ryou hymyili ja lössähti takaisin penkille. Hän joutui repimään raudanpätkät väkisin ulos kengänpohjistaan kun olivat nuo saamarin tangot hieman syvälle uponneet.
"Lähdettäisiinkö kotiin? Täällä on sen verran typerä ilma ettei kamalasti mitään huvita tehdä." vanhempi kysyi ja katsahti taivaalle. Todella, pilvet eivät olleet harventuneet yhtään. Pikemminkin niitä oli tullut lisää ja koska pilviä oli paljon niin ei kuukaan päässyt valaisemaan, joten hieman typeräähän se oli ulkona istuskella tyhjäntoimittajana.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Jan 1, 2009 20:09:02 GMT 2
Kiyo hymähti. "Joo lähdetään vain." hän sanoi ja nousi istumaan.
Niin... Nyt astuttiin veljen kanssa, joka oli hyvin mukavaa. Varsinkin nyt, kun on rakkaushuolia paljonkin. Mutta, kun Ryou on nyt lähes aina luona niin voi puhuakkin milloin vain.
Vampyyri katsoi hetken veljeään ja rupesi hiljakseen kävellä vanhaa kylää kohden, jossa koti sijaitsi.
Siellä oli hyvä asua, kun sai olla rauhassa ja oli hiljaista.
|
|
|
|
Post by Piichi on Jan 1, 2009 20:19:59 GMT 2
Ryou nousi penkiltä ja hölkkäsi veljensä kiinni. Ajatus siitä, että saisi asua Kiyon kanssa vetäisi väkisinkin hymyn vampyyrin huulille. Hän laski kätensä punahiuksisen olalle ja vetäisi tuon "kainaloonsa"(?).
"On jotenkin typerää ajatella niitä vuosia jotka riitelimme. Uskoin vain siihen mitä Kai oli kertonut minulle ja pidin sinua kammotuksena" Ryou sanoi alkaen selittää syytä siihen miksi oli vihoitellut veljelleen. Ei siitä välttämättä olisi tarvinnut puhua, kun mennyt oli mennyttä ja nyt elettiin nykyhetkessä. Kuitenkin vanhempi halusi selittää ja sillä tavoin jotenkuten pyytä anteeksi typerää käytöstään.
|
|
