|
|
Post by MissBakura on Sept 26, 2008 14:53:28 GMT 2
Armen katseli hetken aikaa kauas tyhjyyteen ja kääntyi sitten katsomaan jonkun matkan päähän istuutunutta Kiyoa, joka oli esitellyt itsensä odottamatta kuitenkaan vastausta. Ihmeellistä. Yleensä kaikki tulevat tutkimaan lähempää ja vetelemään tuntosarvista ja kyselemään kummia ja ja ja.. Mutta kai niitä erilaisiakin olentoja on olemassa.
"Armen. Nimeni on Armen." Namek suostui lopulta avaamaan suunsa ja kääntyi taasen poispäin.
Ainakaan ei tästä jäisi huono omatunto. Lähempää tuttavuutta ei tuo tulisi saamaan. Saisi nyt suosiolla lähteä lätkimään, ettei tarvitsisi tehdä tuttavuutta. Se on niin ahdistavaa, jos joku rupeaa kyselemään henkilökohtaisia asioita.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Sept 26, 2008 15:06:43 GMT 2
Kiyo ajatteli, että lähtisi kyllä kohta. Ellei toinen sitten puhuisi edes jotain, hiljaisuus olisi ilkeää. Pitäisi vain toivoa, ettei toinen käy päälle... Vampyyri katsahti Armeniin, tämän esittäytyessä. Sai tuohon nyt vähän näköhään kontaktia. Tiesiköhän Armen, että hän oli vampyyri (tietääköhä se ees mikä on vampyyri Oô)? Tuskin, mutta hyvä vain niin.
"No... Hauska tavata Armen." Kiyo sanoi ystävällisesti hymyillen ja meni hieman lähemmäs Armenia.
Askelia kuului kauempaa. Punatukkainen valpastui heti, piti aina olla hieman varuillaan metsästäjien takia. Mutta nyt ei haissut ihmiseltä... Toiselta vampyyrilta. Vähän ajan päästä askeleet hiljenivät ja ei kuulunut mitään. 'Kuulenko omiani?' hän katseli ympärilleen hetken aikaa. Pian violetti hiuksinen vampyyri tulikin varjoista esiin. Ja oli muuten vampyyri komeimmasta päästä!
"Pitkästä aikaa Kiyo." vampyyri sanoi ja vilkaisi hieman ylimielisesti Armeniin.
"Oletkin näköjään ruvennut olemaan outojen seurassa. No, oletkin itse sellainen friikki." vampyyri jatkoi.
Kiyo ärähti mielessään. Miksi juuri tuollaisen ihme sällin piti tulla nyt? Vain pilkatakseen häntä.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Sept 26, 2008 16:02:57 GMT 2
Armen kuunteli sivukorvalla kahinaa, joka läheni ja katosi hetkeksi. Sitten puhetta. Toisen vampyyrin sanat saivat varsin lyhyt pinnaisen namekilaisen katsomaan itseään sillä tavalla, että kohta ei olisi enää päätä, eikä häntää jäljellä. Armen nousi seisomaan katsoen tuimasti paikalle ilmaantunutta kummajaista puristaen kätensä nyrkkiin niin, että terävät kynnet lähes painautuivat kämmeneen.
"Sano se vielä kerran." Armen murahti matalasti uudelle vampyyrille.
"Sano se, jos uskallat." Hän jatkoi ja asteli lähelle kahta vampyyriä.
Namek oli Kiyoa paljon pidempi, mutta toista vain viitisen senttiä, pidempi silti. Hän oli jo vähällä ottaa tukevan otteen tuon elvistelevän paskiaisen kurkusta, mutta halusi kuulla uskaltaisiko tuo sanoa uudelleen herjansa.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Sept 26, 2008 16:12:52 GMT 2
Kiyo ei viitsinyt heittää herjaa takaisin tuolle tutulle vampyyrille, joka oli kohtuun usein tullut hänelle heittämään herjaa. Niinkuin monet muutkin vampyyrit. Vain sen takia, että hän joi vampyyrin verta. Jos oltaisi voimakkaampi niin varmaan saattettaisi pelätä.
Tulija katseli Armenia, aika lyhytpinnainen tyyppi.
"Miksen uskaltaisi? Outo." tämä sanoi uudestaan, vielä ärsyttävämmin.
Kiyo katseli Armenia ja tuota uutta vampyyriä. Tulisikohan taistelu? Jos tulisi, niin ei hänen ainakaan tarvitsisi tuota nirhata. Voisi sitten vain lopuksi imeä veret pois. Helpompaa. Mutta kumpihan voittaisi? Tätä voisi verrata siihen voittaako äly voiman jutskaan. Kun Armen varmaan olisi voimakkaampi, mutta tuo vampyyri saattaisi olla paljon nopeampi. Ja ei niin helposti tapettava.
Uusi vampyyri katsahti Kiyoon ja sanoi: "Mikäs sinun tuli?"
"Ei mikään." Kiyo sanoi nopeasti. Hän ei halunnut puuttua tähän.
Ei taistella, ei ollenkaan. Taistelu ei ollut koskaan hyödyksi. Kaikki olisi paremmin, jos asiat hoidettaisi puhumalla. Ei tappelemalla.
Vampyyri käänsi katseensa Kiyosta takaisin Armeniin.
"Mitä sinä nyt olet uhkailemaan?" tämä naurahti.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Sept 26, 2008 16:25:27 GMT 2
"Taidat kerjätä kuonoosi, nättinaama." Armen virnisti huomatessaan tuon olevan rohkeampi kuin Kiyo.
"Varo, tai 'nätti' naamasi saa vielä nätimmän ulkomuodon." Hän jatkoi nauraen kuivasti.
Saisi kokea namekilaisen turpaan vedon ihan livenä, mikä onnen potku! Armen katsoi sivusilmällä Kiyoon, joka yritti parhaansa mukaan pysyä erossa. Mikä nynny. Nyt saa nähdä mitä olisi käynyt, jos olisi alkanut urppimaan. Ivallinen virne nousi namekilaisen suupieleen ja rajusti nyrkkiin painettu käsi vetäytyi hitaasti korvan vierestä taakse valmiina iskemään nättinaamaa voimalla.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Sept 26, 2008 16:34:10 GMT 2
"Paljon sanoja, mutta vähän tekoja." vampyyri naurahti ivallisesti, ja ei piitannut Armenin uhkailusta.
"Minusta tuntuu, että uhkailet pelkästään."
Kiyo huokaisi ja katseli tapahtumaa hiljaa. Armen piti häntä taatusti luuserinynnynä, joka ei osaa taistella. Varmaan niin luuserina, ettei voi edes tutustua. Kyllä hän osasi ns. hurjakin olla, se puoli vain oli harvoin esillä.
Yleensä vain silloin jos oli miekka käsissä ja tilanne oli uhkaava. Punatukkainen katsahti Armeniin ja tämä oli näköjään valmiina iskemään.
"Heh. Kerjäätkö itse verta nenästäsi?" vampyyri sanoi pysyen valppaana, siltä varalta että Armen iskisi.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Sept 26, 2008 16:48:15 GMT 2
Armen vilautti vampyyrille sinisenviolettia kieltään ja virnisti.
"Itse puhua pulputat ihan täyttä sontaa." Hän naurahti murahtaen kevyesti.
Namek laski kätensä ja katsoi tyynesti tuota niin leson oloista olentoa.
"No anna tulla. En tee mitään, ennen kuin osoitat edes jonkinmoista fyysistä voimaa. Etkä vain uhoa. No. Lyö." Armen usutti toista vetämään kunnolla kuonoon, hän halusi nähdä oliko uhoaminen tarpeellista, vai oliko tuo vain sellaista ärsyttämistyyppiä, joka ei osaa käyttää raakaa voimaa.
Armen näytti katsovan kaikesta ohitse täysin valkoisten silmiensä takia, vielä poissaolevamman tunnelman hän sai aikaan laittamalla molemmat kätensä selkänsä taakse.
"Sinä voisit häipyä tai mennä sivummalle. Muuten vedän siinä samassa sinutkin ketoon." Namek virnisti Kiyolle ja katsoi edelleen suoraan eteensä.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Sept 26, 2008 17:23:51 GMT 2
"Hei, onko teidän aivan pakko taistella?" Kiyo kysyi. Vaikka hän ei kovasti toisesta vampyyristä pitänyt, silti hän ajatteli tämän omalla tavallaan. "Eikö asioita voi hoitaa helpommin..." Tuskin noiden tappelupukarien päätä saadaan käännettyä, mutta voihan yrittää.
Violetti hiuksinen vampyyri katsahti Kiyoon. "Olet yhtä säälittävä kuin aina ennenkin. Ihme että olet ne 400 vuotta pysynyt hengissä." tämä sanoi ja siirsi katseensa pois Kiyosta, kuin ei sietäisi nähdä tätä. Ja varmaan osaksi, ettei Armen pääsisi yllättämään. Tuo mahtailija näköjään antoi iskeä ensin, ihme. Vampyyri otti (jostain helvetistä ôO) kaksi tikaria. Niiden terään oli kaiverrettu jotain ihme merkkejä.
"Luulen, että taistelemme eri tavalla. Mutta mitäpä väliä."
Kiyo huomasi, että taistelu tosiaan tulisi ja peruuttikin sen tieltä hieman.
Vampyyri pyöräytti toista tikaria kädessään ja lähti pian todella nopeaan hyökkäykseen.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Sept 26, 2008 18:24:52 GMT 2
400?! Armenin korvat liikahtivat kevyesti, mutta ilme pysyi neutraalina.
Melko omituista, koska yleensä hänen ilmeensä oli todella myrtsi ja uhkaava. Namek huomasi violettiletin haluavan taistella ja virnisti jälleen.
"Et tule pärjäämään noilla sunnuntaiveitsilläsi." Hän hymähti ja odotti ihmeen kärsivällisesti hyökkäystä.
Kun tuo lähti hyökkäykseen, käytti Armen samaa teleportaatio tekniikkaa kuin Kiyoon aikaisemmin portaten vampyyrin selän taakse. Hän otti siinä aika riskin, koska teleportaatio vei paljon voimia yhdellä kertaa. Namekilaisten keho on onneksi kestävä ja pystyy vielä paljon energiaa vievän iskun jälkeen toimimaan. Armen laittoi kätensä ristiin ja koetti lyödä vastustajaa lujasti selkään molempien käsien voimalla.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Sept 26, 2008 20:22:55 GMT 2
Kiyo oli vampyyrin iässä jotain 400 vuotta vanha, ei se nyt paljoa vampyyrien iässä ollut. Jotkut olivat vähän päälle 1000 vuotiaita. Ja vampyyrit ikääntyvät paaaaljooon hitaammin.
"Kukin taistelee omalla tavallaan..." vampyyri sanoi kääntyen ympäri nopeasti ja meni samalla taaksepäin, väistäen Armenin iskun. Vampyyri ei aikonut luovuttaa, ei vihreälle miehelle voi hävitä perkele.
Kiyo huokaisi, hänen sanomisisistaan ei piitattu. Eipä tietenkään.
Vampyyri lähti uudestaan hyökkäykseen, ja koitti iskeä molemmilla tikareilla jonnekkin minne nyt sattuisi osumaan.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Sept 28, 2008 18:22:14 GMT 2
Armen murahti hänen iskun mennessä ohitse ja katsahti vampyyriin, joka lähti uudelleen hyökkäykseen. Namek hyppäsi nopean olennon tieltä Kiyon suuntaan, saaden vasempaan käsivarteensa pieniä pinta naarmuja. Naarmuista tippui pari pisaraa verta, mutta siihen se jäi. Armen oli vähällä osua Kiyoon, joka ei käskystä huolimatta ollut lähtenyt muualle.
"Varoisit vähän pölvästi! Kohta tulen päin!" Namek karjaisi ja otti maasta hyvän vauhdin hyökäten ohi mennyttä vampyyria kohti.
Hän koetti saada osumaa vastustajan kasvoihin ja vatsaan, että sen liikkuminen olisi vaikeampaa.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Sept 28, 2008 18:32:49 GMT 2
Kiyo katseli taistelua, ja huomasikin Armenin tulevan melkein päin. Pölvästi... Voisi tuo lopettaa nimittelyn. Hän ei kuitenkaan sanonut mitään ja meni taas kauemman, ettei olisi niin pahasti taistelun tiellä. Loppuisipa taistelu pian...
Vampyyri onnistui (jotenkin) väistämään kasvoihin kohdistuneen iskun, mutta ei kerennyt vatsaan kohdistettua. Hän yskäisi hieman verta ja kirosi mielessään varmaan kaikki kirosanat läpi parikin kertaa. Ilmat oli mennyt ikävästi pihalle, ja isku oli jopa sattunutkin. Vampyyri ei kuitenkaan halunnut luovuttaa, ja koitti iskeä tikareilla uudestaan Armenia kivusta huolimatta. Heti iskuyrityksen jälkeen hän pomppasi kauemmas.
'Tuo sattui...' Kiyo ajatteli, nähdessään Armenin iskun osuvan. Onneksi oltiin tässä, eikä tuon vampyyrin paikalla.
|
|
|
|
Post by MissBakura on Sept 28, 2008 18:45:13 GMT 2
Armen turhautui, kun vain toinen iskuista osui, mutta oli silti jonkun verran tyytyväinen. Nyt tuo ei pystyisi hetkeen liikkumaan kunnolla. Ihan oikein tuollaiselle mahtailevalle nättinaamalle! Hän koetti iskeä vatsaansa pitelevää vampyyria, joka oli iskun voimasta kumartunut hieman samalla tekniikalla kuin teleportaation jälkeen, mutta sai oman osumansa sijasta viiltoja vatsaan. Viiltojen kohdalle revenneeseen paitaan alkoi muodotua tummia läiskiä verestä. Armen tunsi hetkisen vihlovaa kipua haavoissaan, muttei antanut sen häiritä, soturi ei saisi luovuttaa noin helposti, oli hänen 'isänsä' joskus sanonut.
"En jaksa sinua enää kauaa. Alat ärsyttää." Hän mutisi ja heitti pari normaalia energia-ammusta (Ki) kohti vampyyria lähtien niiden perästä uuteen lähihyökkäykseen.
|
|
|
|
Post by Koji-Chan on Sept 28, 2008 18:55:34 GMT 2
Vampyyri meni hieman kauemmas taas Armenista, iskun voimasta edellen vähän kumarassa. Luovuttaa ei hän aikonut tosiaankaan. Hän hymähtim, kuulessaan ärsyttävän toista. Heh. Vampyyri meni väisti nyt niukin naukin energiapallot. Hän ei tahtonut hävitä tätä taistelua. Vampyyri lähti hyökkäykseen Armenia kohti, yrittäen iskeä tikareilla tätä uudestaan.
Kiyo huokaisi epätoivoisesti. Kumpihan tosiaan voittaisi. Toivottavasti Armen, ettei hän itse joutuisi sitten taisteluun. Tuota vampyyria vastaan. 'Hoitakaa tuo taistelu nyt äkkiä loppuun...'
|
|
|
|
Post by MissBakura on Sept 28, 2008 19:11:28 GMT 2
Puolimatkassa vampyyria kohti Armen huomasi tämän tulevan vastaan ja hänen toinen jalkansa kävi pikaisesti maassa ottaen vauhtia väistöä varten. Namek väisti vampyyrin vastahyökkäyksen ja lähti sitten itse uuteen hyökkäykseen. Tällä kertaa hän yritti ottaa tätä ranteista kiinni. Näin ei sitten olisi tikareista haittaa. Vatsaan tulleet viillot eivät enää vuotaneet, mutta niihin koski jonkun verran.
|
|
